lauantai 6. huhtikuuta 2013

Avoin kirje Helsinki Zen Centerin harjoittajalta Sami Mänty-Aholle


Sain alla olevan kirjeen eilen perjantaina 5.4. kirjeen kirjoittajalta, joka pyysi, että hänen kirjeensä julkaistaan tässä blogissa. - Uku

* * *

Avoin kirje Samille,

Olen Jare, monivuotinen ystäväsi Helsinki Zen Centeriltä.

Erottuasi zen-yhteisöstämme vuodatit julkisuuteen pitkän kirjeen, jossa paljastat useista ystävistäsi arkoja yksityisasioita, joita olet saanut tietoosi vastaanotollasi hoitajana ja yhteisömme johtajana. Haukut zen-opettajamme, Senseit, jotka ovat auttaneet sinuakin kymmenien zen-arvoitusten läpi. Kun he siirsivät sinut syrjään yhteisömme johtajan paikalta, olet siitäkin loukkaantunut. Mitä ihmettä?

Kerropa Sami:  Poikkeavatko meidän Senseimme muista zen-opettajista?
Zen on rankka koulu, jota kaikkien pää ei kestä. Erityisesti zen-retriitti on kova henkinen painekattila, jonka aikana mielen pohjalle kätketyt ongelmat nousevat näkyville. Tässä mielen myrskyssä tukena on Sensei, jolla on kokemusta kymmenistä, jopa sadoista retriiteistä, voidakseen auttaa ihmiset meditaatio-prosessin läpi. Nämä kamppailut jokainen käy omassa mielessään. Meditaation lisäksi zen-retriitin päiväohjelmaan kuuluu joogaa ja siellä on hieman vapaata aikaakin helpottamassa painetta.  Ongelmia saattaa kuitenkin tulla kenelle hyvänsä, tunnen jopa erään psykologin, joka ei kestä pitkää retriittiä, vaikka on koulutettu ihmismielen ammattilainen. Ääritilanteissa Sensei on joutunut kesken kaiken lähettämään ihmisiä takaisin kotiinsa rauhoittumaan. Tässä kontekstissa sinä Sami toimit apulaisohjaajana kymmenen vuoden ajan, olet  nähnyt paljon arkoja yksityisasioita. Oliko  tarpeellista tuoda ne julkisuuteen nimien kera?

Meille zenin harjoittajille Sensei on erityinen aarre, hän on saanut vuosikymmeniä jatkuneen koulutuksen, hän on istunut zazenia tuhansia ja tuhansia tunteja ja läpikäynyt omat kasvukriisinsä ja tukenut satoja muita heidän kriiseissään. Rauhallisen erakkomajan sijasta kaksi Senseitämme ovat valinneet auttaa meitä muita oman mielemme kartoittamisessa - ilman palkkaa, köyhyydessä. Miten mieleesi saattoi tulla juuri heidän loukkaamisensa. Kerrot pikkujuoruja sikarin poltosta, oluesta baarissa ja 30€ lahjoituksestasi. Olennaista olisi ollut kertoa kuinka hyvin he mielestäsi välittävät Buddhan oppia pohjoismaihin. Sinulla on varmasti näkemys siitäkin asiasta.
Kerropa Sami:
Poikkeavatko meidän Senseimme muista zen-opettajista?
Eivätkö kaikki zen-opettajat ole hankalia?
Eikö se ole Sensein tehtävä?
Entäpä sinä itse, haluatko pyytää anteeksi ystäviltäsi?

Jare, huono zen-buddhalainen oppilas - viisas ei lukisi tätä blogia vaan istuisi zazenia

* * *

ADDENDUM: Sami Mänty-Ahon vastaus Jarelle



Hei Jare,

En ole maininnut nimillä psyykkisesti oireilleita riviharjoittajia.

Lahkon opettajien ja ohjaajien toiminnasta ihmisillä tulee olla oikeus tietää. Olen pyrkinyt kuvaamaan tilanteita ja ihmisiä rehellisesti. Lahkon opettajat ja ohjaajat eivät ole yksityishenkilöitä, vaan lahkon edustajia. Entisenä johtajana minulla on moraalinen velvollisuus kertoa lahkon vaarallisista piirteistä ja tapahtumista.

Kerrot, että minut hyllytettiin. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan päätin itse erota, koska liian moni kärsi lahkossa psyykkisesti.

Zen-opettajat ovat valitettavasti usein hyvin ikäviä. Joshu Sasaki, joka tunnetaan mm. Leonard Cohenin opettajana, on viimeisin zen-opettaja, jonka oppilaisiin kohdistuneesta hyväksikäytöstä olen lukenut. En löydä ikävästä käytöksestä tai harjoittajien ”egon” esille tuomisesta mitään hienoa. Minusta mielen harjoitus, jossa ihminen joutuu äärimmilleen tai edes vedättämään on hyvin arveluttavaa. Minusta kuulostaa siltä, että psykologi tuttavassasi on jokin viisas osa, joka on estänyt häntä harjoittamasta äärimmilleen.

Koaneissa ei ole mielestäni mitään ihmeellistä. Niihin liittyy harjoittajien piirissä paljon romantiikkaa ja valaistumiseen kytkeytyviä fantasioita.

Haluan pyytää anteeksi ainoastaan niiltä, joita olen kannustanut syvemmälle lahkon toimintaan ja kadun sitä, että itse suostuin olemaan idealisoidussa asemassa ja jalustalla monelle ihmiselle, sekä itselleni.

Toivon Jare, että sinunkaan ei tarvitsisi alentaa itseäsi huonoksi oppilaaksi ja opettajia ”aarteeksi”, vaan voisit olla riittävä itsellesi sellaisena kuin olet.

Terveisin, Sami


ADDENDUM: Jaren vastaus Samille



Pyydän anteeksi Sami,

olen lukenut sinua kuin värillisten silmälasien läpi. Olen ajatellut kritiikkiäsi lähinnä omasta viitekehyksestäni. Pyydän uudestaan anteeksi.

Kirjoitat:
Olen pyrkinyt kuvaamaan tilanteita ja ihmisiä rehellisesti. ... Entisenä johtajana minulla on moraalinen velvollisuus kertoa lahkon vaarallisista piirteistä ja tapahtumista.”

Silmieni avauduttua tajuan olevani kanssasi täysin samaa mieltä. Olet aidosti huolissasi zen-harjoituksen tuomista ongelmista ihmisten mielenterveydelle. Kerrot tapauksista, joita kukaan ei voi evätä. Kaikkiin buddhalais-traditioihin liittyy meditaatio. Jos ihminen ahnein pyrkimisen motiivein  harjoittaa meditaatiota, tuloksena on ongelmia kenelle hyvänsä. Tämä on huomattu Thaimaan theravada-traditiossa, Tiibetin-traditioissa ja myös zen-buddhalaisuudessa. Kuka pysäyttäisi nämä pyrkyri-harjoittajat? Kuka kertoisi, että zazenissa on kyse luopumisesta – ei saavuttamisesta?

Aiemmassa kirjoituksessasi kerrot tapauksia, joissa jo valmiiksi tasapainoton nuori innostuu täyspäiväiseen harjoittamiseen. Aivan kuin, jos urheiluvalmentaja antaisi nilkkansa nyrjäyttäneen vetää tiukkoja juoksutreenejä. Vammat vain pahenevat. Olisi hyvä, jos olisi viisas poliisi jarruttelemassa liian innokkaita nuoria miehiä. Ongelmat näyttävät usein kertyvän tähän ehdottomimpaan ihmisryhmään. Senseillä on tässä suuri vastuu.

Kirjoitat:
Zen-opettajat ovat valitettavasti usein hyvin ikäviä.

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Kun ihmiselle annetaan paljon valtaa, se johtaa  väärinkäytöksiin. Sanotaan, että ”valta tuottaa korruptiota, absoluuttinen valta absoluuttista korruptiota”. Zen opettajilla on paljon valtaa, niin on aina ollut. Kerrot zen-opettaja Joshu Sasakista joka on hyväsikäyttänyt oppilaitaan. Tiedän itsekin muita väärinkäytöstapauksia, niitä on kerätty yhteen kirjoiksikin. On kuitenkin huomattava, että tämä ongelma on paljon zeniä tai buddhalaisuutta laajempi, se liittyy kaikkeen, missä ihminen luovuttaa vallan omasta toiminnastaan toiselle. Jokaisen tulee olla itsensä herra, Buddhan sanoin ”oma lamppunsa”.

Kirjoitat:
Koaneissa ei ole mielestäni mitään ihmeellistä. Niihin liittyy harjoittajien piirissä paljon romantiikkaa ja valaistumiseen kytketyviä fantasioita.”

Lyttäät koko vuosisataisen Rinsai-koulutusjärjestelmän. Olen kanssasi osittain samaa mieltä. Zen-arvoitus – koan – vaatii mieleltä kuperkeikkaa, jonka tehtyään mieli näkee koko arvoituksen aivan mitättömänä. Mahdoton ja mieletön koan muuttuu oivalluksessa arkiseksi tosiasiaksi. Sitä kutsutaan kai Dharma-portiksi: näkökulma muuttuu, kun portin läpäisee.

Kirjoitat:
”Haluan pyytää anteeksi ainoastaan niiltä, joita olen kannustanut syvemmälle lahkon toimintaan ja kadun sitä, että itse suostuin olemaan idealisoidussa asemassa ja jalustalla monelle ihmiselle, sekä itselleni.”

Ei sinun tarvitse pyytää keneltäkään anteeksi, olen pahoillani, että olen sellaista Sinulta vaatinut. Minun on tunnustettava, että olit minullekin esikuva. Olit kuin urheilujoukkueeni lahjakkain ja tiukimmin harjoitteleva jäsen. Ajattelin, ettei kaltaiseni 5-kymppinen ukko ikinä saavuttasi sinua. Ihailin sitä, miten hienostuneesti vedit jooga-harjoitukset zen-retriitien tauoilla ja miten viisaasti asettelit sanasi opettaessasi buddhalaisuutta zendolla. Oli minulta aivan tyhmää ajatella meditaatio-harjoitus saavuttamisena. Miten monta kertaa olemme tätä yhdessä hokeneet viikoittaisissa resitaatioissa ja retriitillä päivittäin. Meditaatio on luopumista – ei saavuttamista. Sami, minä pyydän Sinulta anteeksi, ei toisin päin.

Kirjoitat:
”Minusta mielen harjoitus, jossa ihminen joutuu äärimmilleen tai edes vedättämään on hyvin arveluttavaa.”

Anteeksi nyt vain ystäväni. Tästä olen kanssasi jyrkästi eri mieltä. Viimeaikaiset lääketieteellisiset tutkimukset ovat löytäneet meditaation pysyvän vaikutuksen ihmisaivoihin. Aivot ovat kuten lihaksetkin, ne muuttuvat vastaamaan sitä harjoitusta, jota ne saavat. Jos makaan sohvalla, aivoni hyväksyvät television totuuden. Jos en ajoittain venytä mieltäni, se surkastuu kuten lihas, jota ei käytetä. Jos haluaa huippumuusikoksi, on mentävä aivan äärimmäiselle rajalle, uudestaan ja uudestaan. Sama pätee myös meditaatioon.

Löysä plösö ei ole minun tavoitteeni, haluan pitkillä rankoilla zazen-jaksoilla venyttää mieleni äärimmilleen; kehittyäkseni, muuttuakseni.

Havahtuakseni tähän hetkeen.
Tullakseni  Buddhaksi-Heränneeksi.

Ystäväsi Jare, Helsinki Zen Centerin tyytyväinen jäsen

* * *
HUOM! Saat kommenttiosiossa lisää kommentteja luettavaksi klikkaamalla Lataa lisää -painiketta.

248 kommenttia:

  1. "Meille zenin harjoittajille Sensei on erityinen aarre, hän on saanut vuosikymmeniä jatkuneen koulutuksen, hän on istunut zazenia tuhansia ja tuhansia tunteja ja läpikäynyt omat kasvukriisinsä ja tukenut satoja muita heidän kriiseissään. Rauhallisen erakkomajan sijasta kaksi Senseitämme ovat valinneet auttaa meitä muita oman mielemme kartoittamisessa - ilman palkkaa, köyhyydessä. Miten mieleesi saattoi tulla juuri heidän loukkaamisensa."

    Voi hyvänen aika...

    VastaaPoista
  2. "viisas ei lukisi tätä blogia vaan istuisi zazenia"

    Näinkö ahdasmielistä elämä on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kontestistaan irrotettuna se kuulostaa aika ahdasmieliseltä.
      Yritin kuvata isompaa lainalaisuutta. Jotenkin siihen tyyliin että: Jokainen teko minkä teen, vaikuttaa seuraavaan ajatukseeni ja se ajatus taas sitä seuraavaan tekooni ja jos kirjoitelen tänne, sekin vaikuttaa mieleeni. Ja ehkä olisi alunperinkin ollut viisaampaa olla kirjoittamatta sitä ekaa viestiäkään. Ehkä.
      Vaan kirjoitin ja se muutti minua ja se vaikuttaa tekoihini tulevaisuudessakin.

      Poista
    2. Tuossa ”huono zen-buddhalainen – viisas ei lukisi tätä blogia” -lausahduksessa kiteytyy juuri sitä ajatusmaailma, mistä syystä Sami ja tämän blogin muut kirjoittajat joutuivat ongelmiin, suljettiin ryhmästä ulos ja nyt vielä internet-keskusteluakin yritetään oikeustoimilla painostamalla sensuroida. Kriittinen ajattelu ja keskustelu ovat pahasta. On ”huono zen-oppilas” ja ”ei viisas”, jos sellaista edes seuraa. Kyseenalaistaminen ja asioiden tarkastelu eri kuvakulmasta ovat niin tabuja, että niitä on nyt jopa viharikokseksikin alettu demonisoida.

      Poista
    3. ”yritetään oikeustoimilla painostamalla sensuroida. ... on nyt jopa viharikokseksikin alettu demonisoida.”


      Timo hyvä,
      mikä Sinua vaivaa?
      Ei ole kauaa siitä, kun puhuimme hyvässä hengessä toisillemme. Nyt siteeraat pahantahtoisesti jotain loppulausetta ja vielä väärin.

      Se Arin kirje Ukulle on peruttu aikaa sitten. Miksi Sinä sitä vielä märehdit. Kukaan ei ole haastamassa ketään. Johan se mainittiin tässäkin blogissa jo aikaa sitten.

      Poista
    4. Tämän blogin kommenttiosaston keskusteluihin osallistuu monia muitakin kuin Timo. (En tosin tiedä osallistuuko Timo niihin).

      Huomasin kyllä, että uhkaukset peruttiin sen jälkeen, kun asia tehtiin julkiseksi. Oli kyse sitten mistä tahansa, se että uhkaukset tapahtuivat, kertoo omaa kieltään.

      En tahdo kenellekään pahaa, päinvastoin. Toin vain esille tunnistettavissa olevan kuvion, mikä ei mielestäni ole hyväksi kanssaihmisilleni. On valitettavaa, että kutsut pahantahtoiseksi, märehtimiseksi ja että jokin vaivaa, vain koska emme ole samaa mieltä näistä asioista.

      Poista
  3. Ikäänkuin Samin kritiikin ydin olisi ollut noissa sikari- ja kalja -juoruissa. Nähdäkseni olennaista olii 1) kyseenalaistaa se, onko fulltime-training pitkällä aikavälillä ylipäätään ihmisen pääkopalle kovinkaan hyväksi (tai vähintään se sopiiko se kaikille) ja 2) nostaa esille uskonnollisen ja hierarkkisen zen-tradition ongelmia yleisellä tasolla. Esimerkkinä vähän kieroutuneista valtasuhteista oli samin ja bodhin tarinat: kyseenalaistamista tai kritiikkiä ei sallita, vaan olennaista on ehdoton alistuminen opettajan auktoriteetille "buddhan edustajana". Kaikki muu on egoa. Tässä kontekstissa pikkusikarit ja kaljajuorut ovat mielestäni aika sivuseikkoja.

    Mielestäni tässä kirjeessä heijastuu myös opettajien idealisoiminen ja palvominen zen-traditiossa: he ovat nöyriä ja valaistuneita toisten auttajia, joiden toimintaa ei sovi kritisoida. Kritisointi kertoo joko ilkeydestä, kateudesta, "egosta" tai mielenterveysongelmista, mutta ei koskaan mitään itse opettajista tai traditiosta.

    Siinä tosin olen jaren kanssa samaa mieltä, että olisi kivaa kuulla Samin näkemys itse "valaistumisesta". Mitä se on? Jotain todellista ja merkityksellistä vaiko silkkaa humpuukia. Ja onko santella ja kanjalla tästä asiasta jokin syvällinen ymmärrys. Samilla on varmasti koaneita läpäisseenä miehenä jokin näkemys tästä asiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäpä lyhennän Bodhin kertomuksen:

      1. Pyllistelen opelle.
      2. En suostu pyytämään anteeksi.
      3. Ope heittää minut ulos.

      Jos Sinun talossasi joku käyttäytyisi noin, lentäisi luultavasti ulos. Oletko sinäkin nyt "erehtymätön Buddhan edustaja"?

      (Asuin muuten Zengårdenissa samaan aikaan Bodhin/Simon kanssa, ystävystyimme.)

      Poista
    2. Luin Bodhi-Simon kertomuksen uudelleen ja tässä on oma kolmen virkkeen lyhennelmäni siitä:

      1. Bodhi kumarsi dokusanissa eri suuntaan kuin normaalisti on tapana, minkä opettaja projisoi vakavana henkilökohtaisena loukkauksena.
      2. Opettaja kutsui itseään Buddhaksi ja Bodhia egoksi.
      3. Bodhi ei tähän ideaan suostunut nöyrtymään uhkailuista huolimatta, joten opettaja heitti hänet ulos.

      Vertauskuvasi talosta on ontuva sillä tavoin, että Zengården ei ole opettajien talo vaan se on yhdistyksen omaisuutta ja jäsenten yhteinen tila. Toki on totta, että opettajille on keskittynyt sellainen yksinvaltius, että he voivat mielensä mukaan heittää porukkaa ulos yhdistyksestä ja sen tiloista.

      Jos kuitenkin haluaa asumiseen liittyvän vertauskuvan asiasta tehdä, niin seuraava olisi osuvampi: Menet totuttuun tapaan talonyhtiön yhteiseen kerhotilaan, jossa sinulla on tapana kokoontua ystäviesi kanssa sinua kiinnostaviin aktiviteetteihin. Teet jotain totuttuun tapaan, mutta seisot eri suuntaan kuin normaalisti on tapana, minkä talonyhtiön puheenjohtaja ottaa suurena henkilökohtaisena loukkauksena. Puheenjohtaja ottaa sinut puhutteluun, kutsuu itseään Jumalan sanansaattajaksi ja väittää sinulle, että omat ajatuksesi ovat Saatanasta. Jollet suostu tunnustamaan tätä Totuutta ja toimimaan joka asiassa nöyrästi hänen Jumalallisen ymmärryksensä mukaan, sinut potkitaan pihalle.

      Poista
    3. Huh huh.
      Oikein Jumalat ja Saatanatkin.
      Kerrotko lisää maailmankuvastasi?

      --------------------------------------
      Toisaalta Anonyymi osuu eräässä asiassa oikeaan.
      Zen Center ei ole täysin demokraattinen.
      Opesta ei äänestetä kuten yhdistyksen puheenjohtajasta.
      Toisaalta eipä päteviä hakijoita ole näköpiirissäkään.

      Tie Zen Senseiksi on piiiiiiiitkä ja monet
      jäävät matkalle (Bodhi ja Sami).
      Buddhalaisen tradition mukaan ope on iso kiho.
      Ja hyvä niin.
      Eihän koulussakaan äänestetä opesta, vai?

      Poista
    4. Vaikka Zen Center on yhdistys, joka näennäisesti toimii edustuksellisella demokratialla, on totta, että Zen Centerin opettajat käyttävät autoritääristä valtaa. Silti yhdistyksellä on kyllä valta demokraattisesti päättää kenen tai keiden opettajien palveluksia haluavat käyttää ja keiden ei.

      Otit vertauksena esille koulumaailman. Koulujen opettajien asemasta päätetään edustuksellisen demokratian kautta. Demokraattisesti säädetyt säännöt määrittelevät opettajan vallan ja vastuun. Valta-aseman väärinkäytön, ylittämisen ja rikkomusten varalta on selkeä järjestelmä, joka käsittelee valitukset ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. Opettaja ei ole autoritäärisessä asemassa, jossa hän ei joudu vastaamaan teoistaan valvoville ja hallitseville elimille. Hänellä ei ole myöskään valtaa erottaa hänen toimintaansa arvostelevia tai edes oppilaita, jotka kyseenalaistavat. Tarpeen vaatiessa hänet itsensä voidaan kuitenkin erottaa. Valta ei ole keskitettyä vaan se on hajautettu. Siinä on suuri ero.

      Se, että hakijoita johonkin asemaan on vaikea saada, ei merkitse automaattisesti sitä, että aseman haltija olisi pätevin, pätevämpi kuin muut tai edes ylipäätään pätevä.

      Kirjoitit, että tie zen-senseiksi on pitkä ja monet jäävät matkalle. Tavat ovat kuitenkin monet, sillä esim. Helsinki Zen Centerin tradition perustanut Philip Kapleau suoritti vain noin puolet kahdesta rinzai zen koan-kokoelmasta ennen kuin riitautui opettajansa kanssa. Yli puolet näistä kahdesta kokoelmasta ja 4 muuta zen tradition mukaista kokoelmaa jäivät suorittamatta. Tradition mukaista tietä oli siis kuljettu vain noin 1/6. Se ei kuitenkaan estänyt Philip Kapleauta nimeämään itse itseään zen-senseiksi.

      En ole kanssasi samaa mieltä siitä, että olisi hyvä, kun kyseisen ”buddhalaisen tradition mukaan ope on iso kiho”. Olen kuitenkin huomannut, että useilla on syystä tai toisesta ainakin jossain elämänsä vaiheessa tarve olla ”ison kihon” johdettavana.

      Poista
    5. Annas mun arvata,
      kukin tämän blogin ylläpitäjistä tarjoutuvat Senseiksi?

      Poista
    6. Vaalikampanjat voisi aloittaa vaikkapa vastaamalla tuolla alempana olevaan kysymykseen blogin ylläpitäjien rehellisyydestä :-)

      Ehkä kannattaa kuitenkin ensin liittyä johonkin traditioon ja hankkia sieltä opettajan pätevyys, eli lupa opettaa Zeniä.

      Poista
    7. "Ehkä kannattaa kuitenkin ensin liittyä johonkin traditioon ja hankkia sieltä opettajan pätevyys, eli lupa opettaa Zeniä."

      Onko mielestäsi sitten huonompi vaihtoehto, jos vain aloittaa oman uuden tradition ja antaa itselleen pätevyyden sen johtajaksi ja opettajaksi, kuten Philip Kapleau teki?

      Poista
    8. moni ei vissiinkään ymmärrä, että philip kapleau ei ollut mikään oikea zen-ope eikä ole santekaan tai muut sen porukan opettajat. kapleau ei saanut koskaan dharman siirtoa eli hänestä ei koskaan tehty virallisesti zen-opea.

      helsinki zen centeri ei ole oikea zenryhmä, koska he ovat keksineet traiditionsa itse. heidän traditiona on perustanut kapleau, joka ei saanut koskaan omalta zen-opetajlataan dharman siirtoa.

      kenties se kertoo jotain helsinki zen centerin ja ruotsin porukan ongelmista ja miksi juuri heidän poruksta tulee niin paljon ongelmia

      Poista
    9. Puskasta on helppo huudella nimettömänä.

      Poista
    10. "... ja antaa itselleen pätevyyden sen johtajaksi ja opettajaksi, kuten Philip Kapleau teki?"

      Roshi Philip Kapleau sai luvan opettaa zeniä opiskeltuaan moonta vuotta japanilaisessa zen-luostarissa. Sittemin häntä ei otettu japanilaisen tradition kirjoihin. On kaksi asiaa, lupa opettaa ja dharma-perimys. Meidän tradition zen-opettajaksi ei voi tulla ilman pitkää opintojaksoa luostarin kaltaisissa oloissa (tämä määritelmä siksi, että Zengården ei ole tiukasti ottaen monastery vaan training-temple).
      Uku on zen-munkki toisessa traditiossa. Hän on ilmeisesti saanut luvan opettaa siinä traditiossa. Uku voi kertoa itse tarkemmin.

      On muistettava että totuus kurkistelee yllättävissä paikoissa, aivan kuten Uku opettaa.

      Poista
    11. Anonyyni kirjoitti:
      "moni ei vissiinkään ymmärrä, että philip kapleau ei ollut mikään oikea zen-ope eikä ole santekaan tai muut sen porukan opettajat. kapleau ei saanut koskaan dharman siirtoa eli hänestä ei koskaan tehty virallisesti zen-opea."

      Saat hyvin olla sitä mieltä. Minulle sekä Sante-Sensei että Kanja-Sensei ovat opettajia. Olen heidän oppilaansa. Saanko sinun mielestäsi olla tätä mieltä?

      Sinulla on vapaus perustaa oma zen-ryhmäsi. Jos taas haluat harjoittaa meidän säännöillämme, osoite löytyy kyllä. Eihän tässä tarvitse toisia mollata, jokainen tekee mitä itse mielii.

      Poista
    12. ”On kaksi asiaa, lupa opettaa ja dharma-perimys.”

      En olekaan koskaan oikein tajunnut Helsinki Zen Centerin traditiota. Philip Kapleau sai siis opettaa zeniä, mutta hän ei koskaan saanut dharma-perimystä? Eroaako tämä millään tavalla Samista, joka myös sai opettaa zeniä ja johtaa retriittejä Helsingissä, mutta joka ei käsittääkseni myöskään koskaan saanut dharma-perimystä? Sain aikoinaan Helsinki Zen Centerillä käsityksen, että Sami olisi tehnyt koan-harjoituksia yhtä pitkälle kuin Philip Kapleau niitä aikoinaan opiskeli (Wikipedian mukaan Mumonkan-kokoelman 96 koania ja 37 ensimmäistä Blue Cliff Record -kokoelmasta).

      ”Meidän tradition zen-opettajaksi ei voi tulla ilman pitkää opintojaksoa luostarin kaltaisissa oloissa”

      Mitä pitkä jakso tarkoittaa teidän traditiossa? Kuinka kauan Helsinki Zen Centerin opettajat asuivat Rochester Zen Centerillä ennen kuin heistä tuli opettajia?

      Poista
    13. moni ei vissiinkään ymmärrä, että philip kapleau ei ollut mikään oikea zen-ope eikä ole santekaan tai muut sen porukan opettajat. kapleau ei saanut koskaan dharman siirtoa eli hänestä ei koskaan tehty virallisesti zen-opea.

      Moni ei varmaankaan tiedä tarinaa miksi näin kävi, joten on hyvä se tässä kertoa.

      Yasutani Roshi oli valtuuttanut Philip Kapleaun opettajaksi Rochester Zen Centeriin, mutta ei ollut suorittanut "muodollista dharman siirtoa" eli inka seremoniaa. Yashutani roshilla oli eräs ongelmaoppilas ja tuleva ongelmaopettaja nimeltä Eido Shimano. Yashutani Roshi olisi halunnut että Shimano olisi muuttanut Rochester Zen Centeriin. Kapleau ei sitä halunnut. Kun Yashutani Roshi oli vierailemassa RZC:ssä hänen piti pitää Kapleaun inka seremonia sesshinin jälkeen. Hän toi Shimano asian esiin ennen sesshiniä. Kapleau ei suostunut. Yashutani Roshi suuttui ja jätti Inka seremonian tekemättä. Vähän tämän jälkeen Yashutani Roshi kuoli.

      Eräs Rochester Zen Centerin upporikas perustajajäsen Chester Carlson (Xeroxin perustaja) ja hänen vaimonsa Dorris jopa tarjosivat Rochester Zen Centerille miljoonan dollarin lahjoitusta jos Kapleau olisi hyväksynyt Shimanon Rochester Zen Centeriin. Kapleau kieltäytyi. Carlson ja hänen vaimonsa auttoivat myöhemmin Shimanoa. He lahjoittivat rahat hienoon Catskill Mountains luostariin ja Shimanon kaupunkiasuntoon. Shimanosta tuli opettaja joka jatkuvasti hyväksikäytti oppilaitaan.


      https://en.wikipedia.org/wiki/Chester_Carlson

      Compelling Reasons Why
      Eido Tai Shimano, the Abbot
      of The Zen Studies Society
      Should Step Down as its Spiritual Leader.

      Poista
    14. ”Kun Yashutani Roshi oli vierailemassa RZC:ssä hänen piti pitää Kapleaun inka seremonia sesshinin jälkeen. Hän toi Shimano asian esiin ennen sesshiniä. Kapleau ei suostunut. Yashutani Roshi suuttui ja jätti Inka seremonian tekemättä.”

      Jos tuo Kapleaun kertomus pitää paikkansa, niin kylläpä ”valaistuneiden zen-mestareiden” dharma-perimykset ovat pienisieluisen kuuloisista erimielisyyksistä kiinni. Jos dharma-perimystä vakavissaan harkittiin, niin edes viikon meditaatioretriitti yhdessä ei auttanut heitä pääsemään vitutuksesta sen vertaa yli.

      Olinko väärässä, kun luulin, että dharma-perimykseen vaaditaan koko muodollisen koan-harjoituksen suorittaminen? Jos tämä Kapleaun kertomus pitää paikkansa, niin silloinhan niin ei ilmeisesti ole?

      Olin siinä käsityksessä, että Kapleau ei tehnyt koan-harjoituksiaan loppuun vaan nimesi itse itsensä valaistuneeksi zen-mestariksi, mikä näyttää tosin pitävän paikkansa, mutta tässä tuli nyt tarinaan kuitenkin uusi twisti.

      Poista
    15. Hei,

      Yasutanin dharma perijän yamada roshin mielestä kapleau ei ole pätevä zen opettaja:

      In fact, Kapleau received only two certificates from Yasutani: one dated August 7, 1958 that “he passed the initial barrier” [Mu koan] and as such, is “granted qualification as a propagator/evangelist of this religious order” and the second, dated June 28, 1964 that he underwent ordination as a Soto monk and, as such, “he acquired the qualification of a Buddhist priest.”[104] According to the Sanbokyodan sect, neither of these two certificates has much significance when it comes to being a legitimate teacher of Zen. Yamada offers that Kapleau may be fraudulent in holding out that his precept or kensho certificate is a Dharma transmission document.

      Sanbo kyodanin nykyisen johtajan kubota roshin näkemys: "He [Kapleau] is no more a Zen man. His teaching is no more Buddhist Zen but only his own philosophy.”

      http://www.thezensite.com/ZenEssays/CriticalZen/Zen_Master_in_America.html


      Mielestäni tämä kaikki höpötys dharman siirrosta on vain huvittavaa.Joissain perimyslinjoissa opettajaksi voi alkaa jo muuteman vuoden zenin opiskelun jälkeen kuten kajo zendon opettaja peter rocca kertoo kotisivuillaan:

      "I began studying Buddhism with Gudo Nishijima in 1996. A few years later I was ordained a Buddhist monk. In 2001 Gudo Nishijima gave me his formal approval to teach Buddhism to others."

      Poista
    16. Minustakin kaikki nämä höpötykset valaistuneista opettajista, dharmansiirroista, traditioista ja muista saduista ovat huvittavia.

      Huvittavuus kuitenkin loppuu siihen kun ihmiset alkavat uskoa noihin satuihin ja rakentavat kultteja niiden ympärille.

      Poista
    17. Olinko väärässä, kun luulin, että dharma-perimykseen vaaditaan koko muodollisen koan-harjoituksen suorittaminen? Jos tämä Kapleaun kertomus pitää paikkansa, niin silloinhan niin ei ilmeisesti ole?

      Se mikä on "koko" muodollinen harjoitus on täysin kiinni traditiosta ja siitä koska opettaja sanoo että nyt se on suoritettu. Sanbokyodan-traditiossa on 600 koania joka on naurettavan vähän Rizai-traditioiden 1500 koanin rinnalla.

      Tietääkseni Kapleau ei koskaan väittänyt olevansa Yasutani Roshin darma perillinen, hän oli vain saanut luvan opettaa zeniä muille ja lähti omille teilleen rikottuaan välinsä opettajan kanssa.


      Vuosien kuluessa monet opettajat ja Soto-shu ovat tarjonneet muodollista "todistusta valaistumisesta" Kapleaun perimyslinjan opettajille jotta saataisiin muodillisuudet kuntoon, mutta ilmeisesti zenin-äpäränä on ihan hyvä olla eikä sillä ole väliä Japanin ulkopuolella.

      Poista
    18. ""Eroaako tämä millään tavalla Samista, joka myös sai opettaa zeniä ja johtaa retriittejä Helsingissä, mutta joka ei käsittääkseni myöskään koskaan saanut dharma-perimystä?""

      Sami EI KOSKAAN saanut lupaa opettaa: ei siis koskaan pitänyt dokusania, ei koskaan pitänyt opetuspuheita eli teishoja. Sami oli HZC-johtaja, koska parempaa ei ollut.
      Kun saamme ekat oikeat suomalaispapit, Samilla ei olisi edes mahdollisuutta olla johtaja. Tai vielä vähemmän Timolla,joka oli yhtenä perustamassa HZC:tä tai Ukulla, joka tulee toisesta traditiosta ja ei täytä meidän kriteerejä.

      Onko tämä nyt niin vaikea käsittää?


      VÄHÄN niin kuin yliopisto:
      Lukion jälkeen voi päästä yliopistoon
      Maisterin tutkinnon jälkeen voi hakea jatko-opiskelijaksi, ja pääsee vetämään harjoituksia. (Sami)
      Tohtorin tutkinnon jälkeen voi opettaa professorin ohjauksessa ja kokenus ope voi päätyä proffaksi (roshi zen-traditiossa).

      Ei lukion jälkeen pääse luennoimaan vaikka moni haluaisi.

      Poista
    19. "Minustakin kaikki nämä höpötykset valaistuneista opettajista, dharmansiirroista, traditioista ja muista saduista ovat huvittavia."

      Niinpä. Niin on monen mielestä. Katsopa vain televisiota kun Helsingin Yliopisto jakaa tohtorin arvoja silinterihattuineen. Sitä seuraa kulkue Helsingin Tuomiokirkkoon. Se vasta on Pönötystä.
      Siihen verrattuna zen-rituaalit on lasten leikkiä. Miksi kaikki tämä pönötys on tarpeen?

      Poista
    20. Mitä enemmän näistä zen-mestariksi nimeämisistä / dharma-perimyksistä nyt lukee, niin sitä enemmän tulee mieleen ”sialle huulipunaa”. Yhtä sotkuista touhua kuin kaikkien muidenkin ”vähemmän valaistuneiden” touhut, vain koreammilla kaavuilla ja titteleillä (olivat ne sitten tradition myöntämiä tai itse itselleen annettuja).

      Jare osui kyllä naulan kantaan tuolla kysymyksellään:
      ”Miksi kaikki tämä pönötys on tarpeen?”

      Poista
    21. "Niinpä. Niin on monen mielestä. Katsopa vain televisiota kun Helsingin Yliopisto jakaa tohtorin arvoja silinterihattuineen. Sitä seuraa kulkue Helsingin Tuomiokirkkoon. Se vasta on Pönötystä.
      Siihen verrattuna zen-rituaalit on lasten leikkiä."

      Akateeminen titteli on kyllä maailmassa arvostettua, yliarvostettuakin. Silti väittäisin, että ihmisen ylentäminen "valaistuneeksi", buddhan perimyslinjan jatkajaksi on pönötystä potenssiin kymmenen, jos sitä vertaa vaikkapa tohtorin titteliin.

      Toki tohtorismiinkin koetetaan kalastaa jotain ylimaallista johdattamalla kulkue kirkkoon. Silti eivät sentään Jeesuksen opetuslapsiksi heitä ylennä...

      Poista
    22. "Moni ei varmaankaan tiedä tarinaa miksi näin kävi, joten on hyvä se tässä kertoa.

      Yasutani Roshi oli valtuuttanut Philip Kapleaun opettajaksi Rochester Zen Centeriin, mutta ei ollut suorittanut "muodollista dharman siirtoa" eli inka seremoniaa. Yashutani roshilla oli eräs ongelmaoppilas ja tuleva ongelmaopettaja nimeltä Eido Shimano. Yashutani Roshi olisi halunnut että Shimano olisi muuttanut Rochester Zen Centeriin. Kapleau ei sitä halunnut. Kun Yashutani Roshi oli vierailemassa RZC:ssä hänen piti pitää Kapleaun inka seremonia sesshinin jälkeen. Hän toi Shimano asian esiin ennen sesshiniä. Kapleau ei suostunut. Yashutani Roshi suuttui ja jätti Inka seremonian tekemättä. Vähän tämän jälkeen Yashutani Roshi kuoli."

      Mielenkiintoinen kertomus. Nimittäin, Sharfin (1995) mukaan asia meni hieman eri tavalla:

      [i]"Nevertheless, the dangers of defection and schism were not unknown, for just three years prior to Yasutani’s retirement his American disciple, Philip Kapleau, led his own af³liate group to secede from the Sanbõkyõdan. Kapleau’s training was, by Sanbõkyõdan standards, quite rigorous. As mentioned above, he spent almost three years (1953–1956) in the Hosshin-ji sõdõ under Harada prior to his training under Yasutani. He remained with Yasutani for about ten years, serving as translator in dokusan for Yasutani’s foreign students. He returned to America in 1965 and established a Zen Center in Rochester, New York, that was one of the first of its kind in America. Kapleau quickly set about adapting Yasutani’s Zen to the American scene: students wore Western dress and used English chants in the zendõ, they were given Western-sounding Buddhist names at ordinations, and they modified ceremonies and rituals to “accord with our Western traditions” (KAPLEAU 1979, p. 269). Apparently Kapleau took the Zen rhetoric he had been taught quite literally: he considered the outward forms of Zen mere upãya, to be modified in accord with the needs and abilities of his students. As long as he remained true to the experiential essence of Zen, the outward “cultural forms” were of little consequence. Yasutani, however, objected strongly to some of the reforms, notably to the use of an English translation of the Heart Sðtra in the zendõ. These and other factors led to a serious falling-out, and in 1967 Kapleau formally ended his relationship with Yasutani."[/i]

      Eli kränää oli herra Kapleaun uudistamispossakasta, ei niinkään henkilökemioista (jotka eivät oikein edes tunnu järkeviltä jos sitä kerta niin valauistuneita, niin valastuineita ollaan).

      -Jayaguru-Shishya


      Sharf, Robert H. (1995-C), "Sanbokyodan. Zen and the Way of the New Religions", Japanese Journal of Religious Studies 1995 22/3-4

      Poista
    23. Lisää statementtia Kapleaun pätemättömyydestä Zen-mestarin arvonimeen:

      "David Scates, an ex-student of the Rochester Zen Center, wrote to Yamada asking about Kapleau’s credentials. Yamada’s reply, dated 16 January 1986, included a blunt public statement to the effect that Kapleau never finished his kõans and never received inka. This was accompanied by a long letter to Scates that detailed Kapleau’s inadequacies and lack of training, and even hinted that Kapleau may be guilty of fraud (Yamada suggests that Kapleau might be proffering a precept or kenshõ certificate as a document of transmission; since Kapleau’s Western students know no Japanese, they supposedly would not know the difference)"

      -Jayaguru-Shishya


      Sharf, Robert H. (1995-C), "Sanbokyodan. Zen and the Way of the New Religions", Japanese Journal of Religious Studies 1995 22/3-4

      Poista
  4. Tuo oli minusta vaarallisen lähellä epätervettä guruhahmoon takertumista, opettajien nostamista jalustalle pylväspyhimyksiksi, ja siihen päälle vielä "me/ne" -jaottelun rakentamista. Ei nyt suorastaan auttanut asiaa tässä keskustelussa.

    Tämä siis toisen HZC:n jäsenen reaktiona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, näen mitä tarkoitat. Tuo kuvakulma ei tullut mieleeni.
      Kuten varmasti tiedät, olen koko Zentterissä oloni ajan ollut takakenossa minkäänlaisen intoilun suhteen. Ei tullut mieleenikään, että minua ajateltaisiin idealisoijana.
      Mitä tarkoitat me/ne-jaottelulla? Kerroin yksityiskohtia, jotka ovat jokainen totta. Ja lisäksi eivät blogissa esiin tulleita. Tavallaan uusia blogin kohderyhmässä. Siis kertomisen arvoisia.
      Mitä asiaa tämä ei auttanut? Onko jokin asia mitä pitäisi auttaa?

      Poista
    2. Jare, jos et itse näe, miten kirjoittamasi antaa paukkuja porukalle, joka haluaa esittää HZC:n sisäänpäin kääntyneenä kulttimaisena gurukeskeisenä henkilöpalvontaa harjoittavana ryhmänä, niin en minä pysty silmiäsi avaamaan. Veikkaan, että Uku, Sami & co hymyilivät leveästi postatessaan avoimen kirjeesi.

      Poista
    3. Te nuoret ymmärrätte paremmin tätä uutta internetin maailmaa. Ehkä kaltaseni yli 50-kymppisen ei pitäisi ollenkaan täällä yrittää. Jää vain nokkelampien jalkoihin.

      Oikeasti halusin vain sanoa,

      1. että Sami on satuttanut ihmisiä, jotka ovat hänelle luottaneet yksityisasioitaan. Olisi aika pyytää anteeksi. Niin kuin ystävien kesken tehdään.

      2. että kunnoitan suuresti Senseitä. Pitkät meditaatio-rupeamat ovat avanneet minua näkemään ympärilläni asioita aivan uudella tuoreella tavalla. Tiedän, että heidän vielä paaaaljon pidemmät rupeamat ovat avanneet mieltä vielä enemmän. Ulos omasta navasta. Onko kunnioitus naivia?

      Poista
    4. Oma kokemukseni HZC:stä on, että suuri osa idealisoi opettajia ja opettajat myös ruokkivat sitä omalla käytöksellään. Rohkenisin jopa väittää, että vähemmistöä edustavat he, jotka eivät idealisoi.

      Poista
    5. Hei Anonyymi,

      Miten määrittelet idealisoinnin ja kunnioituksen?
      Ja onko sillä erolla sinulle väliä?

      On hassua puhua ihmiselle, joka on Anomyymin verhon takana, mutta kuitenkin vakuuttaa tuntevansa ihmiset Zentteriltä. Luultavasti tunnet minutkin.

      Poista
    6. Kunnioittaminen merkitsee minulle itsensä sekä muiden arvostamista ja hyväksymistä sellaisena kuin he ovat, sen sijaan, että katsoisi heitä niin sanotusti alaspäin tai pitäisi heitä jotenkin huonompina.

      Idealisointi taas merkitsee minulle sitä, että asettaa itsensä tai jonkun muun erityisasemaan kuin tämä olisi jotenkin parempi, täydellisempi, pyhempi, viisaampi tai yli-inhimillisempi kuin muut.

      Poista
    7. Petteri kirjoitti:
      "Jare, jos et itse näe, miten kirjoittamasi antaa paukkuja porukalle, joka haluaa esittää HZC:n sisäänpäin kääntyneenä kulttimaisena gurukeskeisenä henkilöpalvontaa harjoittavana ryhmänä, niin en minä pysty silmiäsi avaamaan. Veikkaan, että Uku, Sami & co hymyilivät leveästi postatessaan avoimen kirjeesi."

      Kerropa Uku,
      Onko teillä piilotettu ohjelma, jota pyritte blogissanne ajamaan rehellisen kokonaiskuvan kustannuksella?

      Pitääkö Petterin väite paikkaansa?

      Oliko teillä krokotiilin hymy, kun julkaisitte Avoimen kirjeeni Samille?

      Poista
    8. Moi Jare,

      kysyit samoja kysymyksiä sähköpostitse ja vastasin sinulle. Laitan vastaukseni tähän kokonaisuudessaan.

      Moi Jare,

      kiitos viestistä. Diggaan itsekin Petteristä, hänellä on hienoja ajatuksia ja tervehenkinen asenne. En kuitenkaan lähde kommentoimaan tuota kyseistä Petterin kirjoitusta millään tavalla enkä myöskään lähde vastaamaan kysymyksiisi. Olen kertonut kaiken oleellisen blogin esipuheessa.

      Kaikkea hyvää!

      Uku

      Poista
    9. Hei Uku,
      ymmärtänet, että kun perustatte yhden asian blogin
      - teiltäkin voidaan kysyä kysymyksiä.

      Jättämättä vastaamatta suoriin kysymyksiin, asetatte oman rehellisyytenne kyseenalaiseksi.

      Uku, Sami ja Timo
      onko teillä rehellinen tavoite totuuteen vai pyrittekö vääristelemään sitä?

      Poista
    10. Hei Jare,

      vastaan vain omasta puolestani: Kaikki oleellinen löytyy tästä blogista.

      Parhain terkuin
      Uku

      Poista
    11. Lueskelin ohjeesi mukaan noita muita blogin keskusteluita,
      en siellä nähnyt vastausta tähän kysymykseen.

      Ei se ole vaikea kysymys.
      Valtaosalle ihmisiä ja erityisesti buddhalaiselle vastaus tulee tavallisesti kuin apteekin hyllyltä.

      Oletko
      A)rehellinen vai
      B)vääristeletkö totuutta?

      A vai B.

      Poista
    12. Minun pyydettävä anteeksi.

      Tuo yllä oleva eilen klo 19.11 lähettämäni kysymys on kohtuuton. Kysyin sitä itseltäni ja totesin vastaamisen mahdottomaksi. Koko elämä ei taivu A ja B vaihtoehdoiksi. On tilanteita, joissa on lempeämpää valehdella. Itseasiassa kaikki puhe on asioiden valitsevaa kertomista. Ei totuus mahdu sanoihin ollenkaan.

      Kysynkin uudestaan tarkennettuna:
      Uku, Sami ja Timo (tämän blogin ylläpitäjät)
      Onko tämän blogin tarkoitus:
      A(totuuden löytäminen vai
      B)vääristelettekö tässä blogissa tarkoituksllisesti tietämäänne totuutta?

      Jos haluatte totuutta, olen tukenanne kaikin tavoin. Tarkoitan, että kaikin tavoin. Jos Helsinki Zen Centerissä on oikeasti mätää, lupaan osallistua sen paljastamiseen. Omalla nimelläni. En vain vielä ole nähnyt sellaista, ja monivuotisena HZC-tilintarkastajana luulisi minun tietävän asiasta aikas paljon.

      Poista
    13. "Jare, jos et itse näe, miten kirjoittamasi antaa paukkuja porukalle, joka haluaa esittää HZC:n sisäänpäin kääntyneenä kulttimaisena gurukeskeisenä henkilöpalvontaa harjoittavana ryhmänä, niin en minä pysty silmiäsi avaamaan. Veikkaan, että Uku, Sami & co hymyilivät leveästi postatessaan avoimen kirjeesi."

      Petteri, eikö olekin itseasiassa niin, että aika monille ihmisille, kuten Jare, HZC on muodostunut juuri tuollaiseksi kuvaamasi kaltaseksi paikaksi? Ei tässä kenekään ole tarvis sitä esittää sellaisena, sen kuin tyynesti vain katselee täältä sivusta miten nykyiset jäsenet ja opettajat ovat toimineet ja toimivat tänä päivänä... Tämä blogi tarjoaa siitä pienen otoksen.

      Onko tämä vain se kuuluisa jäävuoren huippu vai se jäävuoren alaosa - sitä kannattaa jokaisen HZC:n jäsenen pohtia sisimässään hyvin tarkkaan.

      Poista
    14. Uku, Sami ja Timo,

      odotan yhä vastaustanne. Vastatkaa ihan omin sanoin. Kysymys on helppo:

      1. Onko tämä blogi perustettu paljastamaan totuus vai vääristelemään sitä?

      Liittyen tuohon ylempänä olevaan keskusteluun:

      2. Haluaisitteko itse Senseiksi Sensein paikalle?


      Poista
    15. ”Haluaisitteko itse Senseiksi Sensein paikalle?”

      Sekä Sami että Uku molemmat oma-aloitteisesti erosivat zen-ohjaajan ja sangha-johtajan asemasta ja kumpikin on jättänyt myös buddhalaisuuden. On aika kaukaa haettua, että heitä senseinä oleminen kiinnostaisi. Siltä tieltä ei paljon selvemmin voi hypätä pois. Heidän juttujaan kun lukee, niin saa käsityksen, että he vastustavat koko kyseistä instituutiota.

      Poista
    16. huh huh.
      Batman-bodhisattva. Hah hah hah hah, whaa hah hah hah.

      Ehkä tästä Katujen Zen-sankarista tulisi hyväkin Gotham Zen Centerin valemunkki-Sensei. Iso Kiho.



      Poista
    17. "Jos haluatte totuutta, olen tukenanne kaikin tavoin. Tarkoitan, että kaikin tavoin. Jos Helsinki Zen Centerissä on oikeasti mätää, lupaan osallistua sen paljastamiseen. Omalla nimelläni. En vain vielä ole nähnyt sellaista, ja monivuotisena HZC-tilintarkastajana luulisi minun tietävän asiasta aikas paljon."

      Joskus kuulin huhuja vuokratulojen verojen maksamattomuudesta...? Mitä olet siitä mieltä?

      Poista
    18. Tämä on kysymys, jonka kohtaan lähes joka vuosi yhdistyksen vuosikokouksessa. Pari vuotta sitten teimme laajemman kartoituksen verotusasioihin. Toimintatapamme noudattavat Suomen verolainsäädäntöä.

      Poista
  5. Anonyymi:"Nähdäkseni olennaista olii 1) kyseenalaistaa se, onko fulltime-training pitkällä aikavälillä ylipäätään ihmisen pääkopalle kovinkaan hyväksi (tai vähintään se sopiiko se kaikille)"

    Tämä on itsestään selvää ja siitä ei ole kysymys. HZC ei hyväksy ketä tahansa retriiteille tai kokopäiväharjoitukseen. Sami esitti kritiikkiä siitä että opettajat eivät aina olleet samaa mieltä kaikista arvioista joita Sami teki harjoittajien mielenterveyden suhteen. Kun asiaa on selvitetty asianosaisten kanssa Samin kirjoituksen jälkeen, on käynyt ilmi ettei asian tila ollut kuten Sami sanoi. Ehkä Sami on jossakin tapauksessa ollut oikeassa ja opettajat väärässä, mutta missään tapauksessa kukaan ei ole ollut sitä mieltä että kuka tahansa voi harjoittaa intensiivisesti.

    Opettajan mielestä Sami olisi hyötynyt kokopäiväharjoituksesta ja Sami ei sitä halunnut. Miksi Sami koki sen painostuksena? Sami meni opettajan luokse ja tämä kertoi oman näkemyksensää aina uudestaan ja uudestaan. Se ei muuttunut ajan kuluessa. Olisi ollut täysin normaalia todeta että nyt on kasvettu erilleen. Se olisi ollut täysin normaalia ja sitä tapahtuu koko ajan. Miksi piti projisoida oma mielentila koko ryhmään ja ruveta psykologisoimaan muita ja nollata vuosituhansia jatkunut kokopäiväharjoituksen traditio kun kyseessä oli vain oma ratkaisu? Kokiko Sami etääntymisen opettajasta epäonnistumisena josta piti syyttää muita? Tunsiko hän aiheetonta alemmuudentunnetta koska hän ei halunnut tehdä kokopäiväharjoitusta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Painostamisen kyllä huomaa, kun sen kohteeksi joutuu. Kysehän on siitä, että yritetään manipulatiivisin keinoin saada henkilö tekemään jotain vastoin hänen omaa tahtoaan. Samin kohdalla mitä ilmeisimmin tapahtui näin.

      Etäältä ja ulkopuolisena on helppo olla viileän järkevä ja neutraali ja sanoa esimerkiksi että mikset vain lähtenyt. Uskonnollisten ryhmien ideat ja emotionaaliset lonkerot ylettyvät usein todella syvälle ihmiseen. Kyse on hyvin herkistä asioista, joihin voi liittyä myös eksistentiaalinen ahdistus. Ei ole helppoa noin vain lähteä vuosikausia rakentuneesta riippuvuussuhteesta ja sitouttamisesta uskonnolliseen ryhmään ja sen johtajiin. Ymmärrän hyvin, että Samin täytyi käydä jaakobinpaininsa ja lisäksi ryhmän johtohenkilön vastuuasemassa käydä kokemustensa perusteella mielessään läpi myös sen, että uskooko tiettyjen asioiden ryhmän toiminnassa olevan hyväksi vai haitaksi muille. Arvostan sitä, ettei Sami vain kadonnut vaan jakoi kokemuksensa näistä asioista myös muille.

      Kokopäiväharjoitus on aiheuttanut mielenterveysongelmia useille henkilöille Zen Centerin piirissä. Että Sami otti asian esille ja halusi keskustella siitä ensin opettajien kanssa ja sittemmin julkisestikin, on kyllä aivan aiheellista.

      Poista
    2. Kokopäiväharjoitus on aiheuttanut mielenterveysongelmia useille henkilöille Zen Centerin piirissä. Että Sami otti asian esille ja halusi keskustella siitä ensin opettajien kanssa ja sittemmin julkisestikin, on kyllä aivan aiheellista.

      Tämä on totta ja opettajat ja ohjaajat ovat tietoisia siitä. Tosiasia vain on, että Samin kertomuksissa, joissa hän identifioi henkilöitä on paljon puutaheinää.

      Sami ei ole mitenkään erinomainen asiantuntia psykologiassa vaikka hän kouluttaa itseään ja on kovasti aiheesta kiinnostunut, yleensä vaihtoehtohoitojen näkökulmasta. Sami elättää itsensä vaihtoehtoisilla hoitomuodoilla. Akupunktio, kinesiología, jne.

      Arvostan sitä, ettei Sami vain kadonnut vaan jakoi kokemuksensa näistä asioista myös muille.

      Olisi ollut parempi jos hän olisi pysynyt totuudessa.

      Poista
    3. Opettajien toivoisi olevan tietoisia mielenterveysongelmien määrästä, mutta siinä tapauksessa että ovat, he valehtelevat HZC:n jäsenille. En ota kantaa siihen kenen arvio osuu oikeampaan missäkin yksittäistapauksessa, mutta Santen statistiikka on kyllä juuri sitä puutaheinää, mistä puhuit. Hänen laskutapansa mukaan sesshineillä kävijöitä ja full-time harjoittajia olisi ollut 6 kertaa enemmän kuin mitä koko ZBS:ssä yhteensä on jäseniä. Tästä valtavasta luvusta hän sitten laski prosentit psyykkisten ongelmien ilmenemisestä ja käytti sitä vertailuihinsa. Erittäin vääristelevää ja harhaanjohtavaa.

      Kuitenkin vielä vakavampaa on esimerkiksi hänen väitteestä vain neljästä psykoosista 15 vuoden aikana kaikkien sesshineille osallistuneiden ja full-time harjoittajien keskuudessa. Voisin luetella enemmän psykooseja pelkästään 2 vuoden ajalta ja pelkästään full-time harjoittajilla, enkä todennäköisesti edes tiedä kaikkia tapauksia. Siihen päälle sitten kaikki muut puhjenneet mielenterveysongelmat.

      Tulee vahvasti vaikutelma, että ongelmien todellista laajuutta halutaan salailla.

      Samin huolenaiheena olivat erityisesti full-time harjoittajat. Hänen arvionsa, että noin 1/3 full-time harjoitukseen osallistuvista saavat psyykkisiä oireita on paljon totuudenmukaisempi lähtökohta keskustelulle. On psykooseja, masennusta, itsetuhoisuutta, loppuunpalamisia, ahdistus- ja paniikkihäiriöitä, unihäiriöitä, syömishäiriöitä jne. Monet niistä lienevät stressireaktioita psyykkisestä ylikuormituksesta ja ympäristön paineesta johtuen full-time harjoituksessa. Valitettavasti ymmärryksen puutteessa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että tilojen on annettu mennä liian pitkälle ja muuttua turhan vakaviksi. Niitä on ajateltu makyo-harhoina, egon vastustuksena jne. Juuri näihin asioihin Sami kirjoituksissaan puuttui ja aivan aiheellisesti.

      Ei ole mielekästä takertua vain mielipide-eroihin joissain yksittäistapauksissa kokonaistilanteen kustannuksella.

      Poista
    4. Anonyymi kirjoitti:
      ""Samin huolenaiheena olivat erityisesti full-time harjoittajat. Hänen arvionsa, että noin 1/3 full-time harjoitukseen osallistuvista saavat psyykkisiä oireita on paljon totuudenmukaisempi lähtökohta keskustelulle. On psykooseja, masennusta, itsetuhoisuutta, loppuunpalamisia, ahdistus- ja paniikkihäiriöitä, unihäiriöitä, syömishäiriöitä jne.""

      Tämähän on ihan puutaheinää. Olen itse asunut Zengårdenissa full-time harjoituksessa puolisen vuotta. En usko Samin koskaan tuon kaltaisia lukuja esittäneen, ei tuo ainakaan pidä paikkaansa.

      Asiasta toiseen: Sami ei ole koskaan asunut Zengårdenissa tai ollut muuallakaan fulltime-harjoituksessa. Hän on kyllä ollut monella sesshin-retriitillä apulaisohjaajana, open suosikki kun oli. Sinä aikana koko talo on huippukierroksilla, ja ongelmat kasautuvat. Ehkä siinä on korostunut jokin kuvakulma toisen yli. Tämä ei siis väheksy yhtään Samin osaamista tai rehellisyyttä, vaan yrittää ymmärtää miksi Sami on yleensä ollenkaan ystäviään mollannut.

      Poista
    5. "Tämähän on ihan puutaheinää. Olen itse asunut Zengårdenissa full-time harjoituksessa puolisen vuotta."

      Ja puolen vuoden perusteella väität hölynpölyksi 15 vuoden aikana tapahtuneet full-time harjoitukseen liittyvät ongelmat? No hohhoijaa...

      "Asiasta toiseen: Sami ei ole koskaan asunut Zengårdenissa tai ollut muuallakaan fulltime-harjoituksessa."

      Mutta Sami toimi sangha-johtajana yli kymmenen vuotta ja sen vuoksi oli monelle suomalaiselle harjoittajalle ensikontakti ongelmien puheeksiotossa. Asiaa voi ymmärtää ja nähdä kyllä "ulkopuoleltakin", vaikkei itse full-timeen lähtisikään. Kyllä Samilla oli täysin riittävästi kokemusta ja näkemystä oman mielipiteensä muodostamiseen, ei nyt puhuta jostain ulkopuolisesta tutkijasta joka ei ole Zengårdenia nähnytkään.

      Poista
    6. "Ja puolen vuoden perusteella väität hölynpölyksi 15 vuoden aikana tapahtuneet full-time harjoitukseen liittyvät ongelmat? No hohhoijaa..."

      "Asiasta toiseen: Sami ei ole koskaan asunut Zengårdenissa tai ollut muuallakaan fulltime-harjoituksessa." Mutta Sami toimi sangha-johtajana yli kymmenen vuotta...

      Jos asuu zen-yhteisössä kuukausitolkulla, tulee tuntemaan asioita paljon pidemmältä ajalta. Kuulee juttuja menneestä ja suunnitelmia tulevasta. Zengårdenissa retriitti-vieraat on tärkeä harjoituksen osa, ei siinä mitään. Mutta he ovat vain käymässä.

      Jotkin ihmiset (pyrkyri-harjoittajatko?) eivät kestä pidempää intensiivi-harjoitusta. Mitä he pyrkivät saavuttamaan, kaikki on tässä.

      Ei ole maalia, ei ole lähtöä. Ei polkua. Ei silmää, ei korvaa, ei nenää, ei kieltä, ei mieltä...

      Vain tämä hetki.

      Poista
    7. ”Tämähän on ihan puutaheinää. Olen itse asunut Zengårdenissa full-time harjoituksessa puolisen vuotta. En usko Samin koskaan tuon kaltaisia lukuja esittäneen, ei tuo ainakaan pidä paikkaansa.”

      Lue Samin blogiteksti häneen eroonsa johtaneista syistä. Otsikon ”Psyykkiset ongelmat yhteisössä” alla:

      ”Noin kolmasosa suomalaisista, jotka olivat asuneet Zengårdenissa pidempään (yli 3kk.) saivat psyykkisiä oireita. Ihmisillä oli unihäiriöitä, ahdistusta ja masennusta. Tiedossani on kolme suomalaista, jotka joutuivat psykoosiin sesshinillä. Yhden heistä toimitin sairaalaan kesken sesshinin.”

      Kuten tuossa aiemmin mainittiin, Sami toimi Suomen sangha-johtajana yli 10 vuotta ja apulaisohjaajana lukuisilla retriiteillä Zengårdenissa. Niissä asemissa saa tietää paljon sellaista, josta puolen vuoden Zengårdenissa vierailija tai muut riviharjoittajat eivät ole tietoisia. Tunnen kaksi henkilöä, jotka ovat asuneet aikoinaan pitkään Zengårdenissa ja heidän kertomuksiensa perusteella Samin 1/3 arvio kuulostaa hyvin totuudenmukaiselta.

      Se, että kaikkien psyykkisistä ongelmista ei avoimesti jokaiselle kerrota, on tietysti luonnollista, koska ne ovat yksityisasioita. Kuitenkin siitä syystä useimmilla ei ole realistista kuvaa ongelmien laajuudesta ja vakavuudesta varsinkin, kun opettajat vielä vääristelevät ja pimittävät asiaa tekaistuilla tilastoillaan jne.

      Poista
    8. Mistähän ajanjaksosta sinä puhut Anonyymi? Ei nuo luvut yksinkertaisesti pidä paikkansa viime vuosilta.

      Olen käsittänyt, että Zengårdenin alkuaikoina harjoitettiin enemmän samurai-hengessä. Silloin oli ehkä enemmän ongelmiakin. On myös muistettava, että sesshin on vain tasapainoisille ihmisille tarkoitettu harjoitus.

      Nuo sinun "kuulostaa" tyyppiset tilastot ovat hämmentäviä. Olen tavannut osan Samin mainitsemista henkilöistä, ja Samin luonnehdinnat ovat vähintäänkin harhaanjohtavia ja vihamielisiä k.o. ihmisiä kohtaan.

      Poista
    9. Tiedän Zengårdenin asioista 2000-luvulta. En halua tässä alkaa luetella nimiä ja tapauksia, koska nämä ovat ihmisten yksityisasioita, mutta tiedän, että paljon ongelmia on ollut. Sen vähättely on mielestäni törkeää asianomaisia kohtaan kuten myös vääristely harhaanjohtavilla ”tilastoilla”. Toivon todella, että radikaaleja muutoksia olisi tapahtunut niihin asioihin, jotka ongelmia ovat aiheuttaneet, mutta vahvasti epäilen, että merkittävää muutosta Zengårdenin käytäntöihin olisi tapahtunut.

      Mainitsit, että sesshin on vain tasapainoisille ihmisille. Selvennyksen vuoksi: Samin arviossa ei ollut kyse retriiteille osallistujista vaan full-time harjoittajista.

      Jare kirjoittaa vastauksessaan Samille:

      ”Aiemmassa kirjoituksessasi kerrot tapauksia, joissa jo valmiiksi tasapainoton nuori innostuu täyspäiväiseen harjoittamiseen.”

      Se onkin suuri ongelma, että fanaattiseen uskonnollisuuteen päätyvät yleensä ihmiset, joilla on jonkinlaisia ongelmia (joihin toivoisivat ratkaisua uskonnosta). Usein kyseessä on vielä nuoret ihmiset, joilla elämän tuomaa kokemusta ei vielä juurikaan ole ja ajatusmaailma on siksi mustavalkoisempaa.

      Sami mainitsee blogitekstissään myös HZC:n opettajista, että Kanja epäilee, että olisi alkoholisti ilman zeniä ja Sante, että olisi kuollut.

      Tasapainoisemmat ihmiset elävät todennäköisesti tasapainoisempaa elämää eikä vastaavaa tarvetta äärimmäisyyksiin ole. Toisaalta full-time harjoittamisen olosuhteet ovat omiaan aiheuttamaan ja/tai lisäämään psyykkistä epätasapainoa, kuten useat tapaukset valitettavasti todistavat.

      Poista
    10. Anonyymi kirjoitti:
      "Tasapainoisemmat ihmiset elävät todennäköisesti tasapainoisempaa elämää eikä vastaavaa tarvetta äärimmäisyyksiin ole."

      Olet asian ytimessä. Miksi kukaan meditoisi?

      Poista
  6. En ole psykoanalyytikko, mutta ei tarvitse olla Freud huomatakseen, että HZC:n jäsenet nostavat syystä tai toisesta itse tätä blogia ja täällä käsiteltyjä asioita tapetille.

    Miksi? Epäilemättä siksi koska tuntevat omassa sisimmässään jonkin olevan vinossa. Koska tunteet eivät salli virheen löytyvän rakastamastaan traditiosta ja sen edustajista on vain luonnollista projisoida se ulkoryhmän edustajiin. Eli tässä tapauksessa tämän blogin kirjoittajiin.

    Itse asiassa tämän blogin kirjoittajat ovat Yön Ritarin tavoin ottaneet syntipukin aseman, jotta Gotham Zen Centerin asukkaat saavat taistella heitä vastaan sen kunnes ovat valmiita kohtaamaan itsensä.

    Tämä on todellista Bodhisattvan toimintaa. Hatunnostoni teille arvoisat Uku, Sami ja Timo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Batman-bodhisattva. Hah hah hah hah, whaa hah hah hah.

      Ehkä tästä Katujen Zen-sankarista tulisi hyväkin Gotham Zen Centerin valemunkki-Sensei. Iso Kiho.

      Poista
    2. Anonyymi kirjoitti:
      "En ole psykoanalyytikko, mutta ei tarvitse olla Freud huomatakseen, että HZC:n jäsenet nostavat syystä tai toisesta itse tätä blogia ja täällä käsiteltyjä asioita tapetille."

      Itse en ole HZC-jäsenistöstä nähnyt kuin oman nimeni. Blogin ylläpitäjät näyttävät pääosin käyttävän Anomyyni-nimeä. Samaa nimeä käyttää joku muukin, joka tuntee Helsinki Zen Centeriä sisältäpäin. Ja tietenkin lukuisa joukko ihmisiä, jotka eivät asiasta tiedä mitään. Niin taitaa olla tavallista täällä internetin myrkyllisessä maailmassa.

      Tälläiseen yhden asian blogiin osallistuminen vie valtavasti aikaa. Kun kirjoitin Avoimen kirjeen Samille, päätin myös osallistua tähän keskusteluun kykyni mukaan. Ehkä tämä keskustelu on nyt käyty ja voin sulkea tämän blogin omalta osaltani.

      Poista
    3. Blogin kirjoittajat eivät kirjoita tässä blogissa tai sen kommenteissa anonyymeinä.

      Poista
    4. Onkohan nyt ihan noin, Tapolan Timppa?

      Poista
    5. On ihan tismalleen juuri noin Anonyymi.

      Poista
    6. tuota on vaikea uskoa.

      monista viesteistä kuulee teidän äänen. aivan kuin te mobilisoitsitte keskustelua.

      Poista
    7. Moi anonyymi! Sitä voi olla vaikeaa uskoa, mutta tämä aihe kiinnostaa monia. Blogi on kerännyt hurjan määrän lukijoita ja kuten voi huomata, myös kommentoijia. Aihe koskettaa monia, ja nyt on ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollisuus keskustella zenbuddhalaisuuden epäkohdista ja ongelmista. Ja kuten kommenteista käy ilmi, Sami, Timo ja Simo eivät tunnu olevan yksin kokemustensa kanssa. Heille on satanut tukea todella paljon ja monet muut ovat kertoneet vastaavista kokemuksista.

      Yksi oleellinen tarkoitus on saada ilmapiiri parantumaan ja avoin mahdollisuus keskustelulle ja mielipiteille on oleellista. Tälle blogille on selvästi ollut suuri tilaus.

      Rauhaa
      Uku

      Poista
  7. Tuolla Jarella oli kysymyksiä vääristelystä. Katsotaanpa vähän summaa mitä täällä on tuotu esille:

    1. Samin subjektiivinen näkemys tapahtumista on subjektiivinen kuvaus. Sen sijaan kirjeenvaihdot, Santen taulukot yms liitteet ovat puhdasta dataa josta jokainen voi vetää johtopäätöksiään.

    2. Simo toi myös oman subjektiivisen käsityksensä omasta lähdöstään esiin. Sen sijaan esimerkiksi Santen vertaukset Simon ja Jokelan koulusurmaajan välillä olivat muiden harjoittajien esiintuoma julmuus. Se vahvistettiin myös blogin keskusteluissa.

    3. Bodhin-roshin valheellinen teisho on myös sellaisenaan kuunneltavissa. Jo tietämättä puheen totuusarvoa on mahdollista vetää tiettyjä johtopäätöksiä. Timo toi esille suoranaisia valheita teishosta, mikä on myös vahvistettu monin tavoin.

    4. HZC:n sanghajohtaja Arin uhkaus julkaistiin sellaisenaan. Samoin HZC:n puheenjohtajan korjausliike. Siitä voi kukin vetää johtopäätöksiään myös.

    5. Jaren kirje on myös julkaistu sellaisenaan. Kukin voi vetää johtopäätöksiään HZC:n kulttiluonteesta jälleen ihan itsenäisesti.

    Siis herätys! Ei täällä kukaan yritä HZC:tä esitellä väärässä valossa. Kaikki nämä tapahtumat kertovat siitä, että HZC:n opettajat ja jäsenet (ainakin osa heistä) käyttäytyvät täsmälleen sillä tavalla kuin vahingollisissa kulteissa yleensäkin käyttäydytään. Tämä käy selväksi vaikka jättäisi nuo subjektiiviset kertomukset käsittelemättä.

    Varmaankin joskus oli aika, ettei HZC täyttänyt kultin tunnusmerkkejä ja kaikilla oli kivaa kuin Putte-possun nimipäivillä. Ne ajat ovat takanapäin. Nyt puhutaan ihmisille henkisesti vahingollisesta toiminnasta. Uskonnon uhreja on jo liuta... ;(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllä oleva viesti tuli näkyviin juuri samalla hetkellä kuin kirjoitin edellistä viestiäni. En malttanut olla vastaamatta vielä tähän.

      Tasapuolisen kokonaiskuvan kannalta olisi hyvä, jos tästä blogista olisi linkki myös Petteri Sulosen tätä samaa asiaa käsittelevään hienoon lähes tieteellisen tarkkaan blogiin Dirty Zen Laundry.

      Pyysin teitä laittamaan linkin sinne muutama päivä sitten. Ette tahdo lukijoiden huomaavan kokonaiskuvaa, vaan ainoastaan tämän myrkyllisen vihanlietsonnan, josta yllä oleva teksti on hyvä esimerkki. Siksi kysyn teiltä uudestaan:

      Uku, Sami ja Timo,
      Haluatteko vääristellä hyvin tuntemaanne totuutta?

      Poista
    2. Tuo linkkihän on tullut esiin jo aikoja sitten blogin kommenteissa käytävässä keskustelussa. Lisäarvo keskustelulle oli aika laihaa.

      t. Anonyymi kommentoija

      Poista
    3. "Ette tahdo lukijoiden huomaavan kokonaiskuvaa, vaan ainoastaan tämän myrkyllisen vihanlietsonnan, josta yllä oleva teksti on hyvä esimerkki."

      Ylläoleva kirjoitus ei ole vihanlietsontaa. Se on huolestuneen ihmisen kehoitus asianomaisille katsoa millaiseen yhteisöön he ovat sotkeutuneet. Samalla se on kehoitus harkita uudelleen, mikäli joku miettii lahkoon liittymistä.

      Poista
    4. Pitääkö tää muka paikkaansa:

      Viime aikoina Ihmisten puolessa -blogissa on ollut kovaa kuhinaa. Siellä käydään muun muassa keskustelua perimyslinjoista ja zenopettajien luvista opettaa. Mielenkiintoistahan tuossa on se jo pitkään tiedetty tosiasia, että Philip Kapleau ei ole koskaan saanut dharmansiirtoa eli shihooa, joka tekee oppilaasta zenopettajan. Kapleau riitaantui zenopettajansa kanssa ja laittoi pystyyn oman perimyslinjan, johon mm. Helsinki Zen Center kuuluu.


      Minä en tiennyt tätä aikaisemmin ja antaa lisää perspektiiviä. Kiitti infosta.

      Antaako HZC dharmansiirtoja ja hankkiko Kapleau sen lopulta muualta?


      Kapleau ei saanut sitä koskaan keneltäkään, mutta antoi sen silti eteenpäin seuraajalleen, joka on aika omituista toimintaa. Ja he jakavat traditiossaan dharmansiirtoja. Eli summa summarum:

      Yasutani Hakuuniin asti perimyslinja säilyi autenttisena vuosisatojen ajalta, mutta se katkesi Kapleauhin, koska hän ei saanut dharmansiirtoa Yasutanilta. Kapleau siis perusti itsenäisen, perinteisistä linjoista erillään olevan tradition, jossa he jakelevat dharmansiirtoja ilman virallisia perimyslinjan juttuja. Esim. Zengårdenin Sante Poromaa on saanut inkan opettajalta, joka on saanut dharmansiirron Kapleaun perilliseltä jne. Ja jos joku suomalainen Helsinki Zen Centerin harjoittaja saa joskus dharmansiirron vaikkapa Santelta, he jatkavat tätä omaa traditiotaan.

      Ja oma traditio on täysin ok, mutta ehkä olisi hyvä, että ei esittäisi tradition olevan katkeamaton jne. http://www.avoinsangha.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=7&t=112

      Poista
    5. Pitää paikkansa. Philip Kapleau ei saanut dharma-siirtoa opettajaltaan. Hän päätti kuitenkin itse antaa dharma-siirron omille oppilailleen. Tuolla aiemmissa kommenteissa on keskusteltu asiasta enemmänkin.

      Poista
    6. Pitää paikkansa. Philip Kapleau ei saanut dharma-siirtoa opettajaltaan. Hän päätti kuitenkin itse antaa dharma-siirron omille oppilailleen

      Ja tässä ei ole mitään väärää. Hän perusti oman haaran.

      Poista
    7. jossa he jakelevat dharmansiirtoja ilman virallisia perimyslinjan juttuja.

      Bodhin Kjolhede ja Sante Poromaa saisivat virallisen tunnustuksen Soto-haarassa jos vain haluaisivat. Nätä on tarjottu useaan otteeseen (ks. esimerkiksi Ford, James Ishmael (2006). Zen Master Who?: A Guide to the People and Stories of Zen.) Tällaiset muodollisuudet eivät ole historiassa niin katkeamattomia kuin annetaan ymmärtää. Kyseessähän on vain laatutaktuutodistus eikä mikään maaginen sinetti. Moni virallinen perimyslinja on mennyt huonoksi ja moni epävirallinen tuottaa hyviä opettajia.

      Poista
    8. ”Ja tässä ei ole mitään väärää. Hän perusti oman haaran.”

      Se riippuu tietysti kuvakulmasta. Perinteisesti zen-traditiossa dharma-siirto on keskeisessä roolissa ja esim. HZC:n opettajat korostavat sen tärkeyttä. Myös perimyslinjan resitoiminen Buddhasta lähtien liittyy oleellisena osana HZC:n traditioon.

      Mutta yhtä höpötystähän se tietysti on, oli ”ylennys” sitten annettu itse itselle tai jonkun muun toimesta.

      Buddha itse jätti opettajansa ja kulki omaa tietään. Suosittelen samaa kaikille. Jos ohjaajia/opettajia haluaa, niin neuvoisin olemaan takertumatta liikaa yhteen traditioon. Kannattaa tavata useampia ja eri traditioista, niin näköala pysyy avarampana eikä homma pääse muuttumaan liian sisäsiittoiseksi.

      Poista
  8. Jare:
    ”Ette tahdo lukijoiden huomaavan kokonaiskuvaa, vaan ainoastaan tämän myrkyllisen vihanlietsonnan”

    Jare hyvä, on monia jotka eivät koe HZC:n touhuja terveellisinä tai hyväksi ihmisille. Jos muilla ei ole sama mielipide asioista kuin sinulla, se ei tarkoita sitä, että se olisi myrkyllistä vihanlietsontaa, valheellista vääristelyä tai jonkinlainen salaliitto. Itselläni on hyvin erilainen käsitys HZC:stä kuin sinulla, mutta välitän vilpittömästi tuntemistani HZC:n jäsenistä ja toivon heille kaikille vain hyvää. Silmäni ovat kuitenkin auenneet sille, miten epätervettä HZC:n touhu voi olla. On hyvä, että tämä blogi on olemassa ja näistä asioista keskustellaan, jotta ihmiset voivat saada uutta perspektiiviä asioihin. Toivon kunnioittavaa suhtautumista kanssaihmisiin olivatpa he sitten HZC:n nykyisiä tai entisiä jäseniä tai eivät.

    VastaaPoista
  9. Hei kaikki!

    Kirjoitukseen lisätty addendumina Sami Mänty-Ahon vastaus Jarelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistojuttu Sami,

      Saatiinhan tästä ihan oikea keskustelu. Anonyymi huutelu puskista ei ole keskustelua ollenkaan.

      Sinä käytit muutaman päivän vastauksesi muotoiluun. Salli minulle myös vähän aikaa vastata kirjeeseesi.

      Kunnioittaen ystäväsi Jare

      Poista
    2. ”Anonyymi huutelu puskista ei ole keskustelua ollenkaan.”

      Ikävää, että sinulla on tarve halveksua ja haukkua muiden asiallista keskustelua puskista huuteluksi ja ettei se olisi keskustelua ollenkaan.

      Se, että näin paljon keskustelua näistä asioista herää ja että suurin osa kommentoijista katsontakannasta riippumatta haluaa pysytellä anonyymeinä, kertoo omaa kieltään. Anonyymiä keskustelua tarvitaan. Aiheet ovat mitä ilmeisimmin niin herkkiä ja latautuneita. Näin on ollut myös muiden uskonnollisten liikkeiden kohdalla. Anonyymit internet-keskustelut ovat mahdollistaneet avoimemman keskustelun, jolla on ollut suuri merkitys liikkeiden jäsenille, ex-jäsenille ja toiminnalle.

      Poista
  10. "Anteeksi nyt vain ystäväni. Tästä olen kanssasi jyrkästi eri mieltä. Viimeaikaiset lääketieteellisiset tutkimukset ovat löytäneet meditaation pysyvän vaikutuksen ihmisaivoihin."

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meditaation tulisi olla äärimmäistä suorittamista tai vedättämistä. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on lienee eniten tutkittu meditaation muoto. Se on maallikoille kehitetty muoto, joka opettaa luopumaan enemmän kuin suorittamaan. (sitähän säkin sanoit?

    VastaaPoista
  11. Mielenterveyden ammattilaiset jotka suosittelevat meditaatiota eivät varmaankaan näkisi kyllä mitään hyvää esim. Three pillars of zen kirjan uskonnollisessa paatoksessa

    VastaaPoista
  12. Seuraan tätä keskustelua ulkopuolisena, en ole tekemisissä minkään zenryhmittymän kanssa, mutta aihe on tuttu. Ja haluan sen verran tuoda lusikkani mukaan tähän keitokseen, että mielestäni mikään tässä maailmassa ei muutu ennen kuin me, yksilöt, päästään kertomaan meidän tarinamme; ei se miten homman olisi pitänyt mennä, vaan miten se meni, koska silloinhan me toimitaan aidolta pohjalta. Sami on kokenut tällaista, ja kertoo niistä tekijöistä, jotka saivat hänet tekemään sen ratkaisun, johon koko keskustelu nyt pohjaa. Yleensä uskon, että mitä kovempaan sisäiseen paineeseen ihminen joutuu ja mitä pidempään pitää jotakin asiaa sisällään, sitä voimallisemmin se sieltä sisimmästä ulos tulee. Ja tämä ei suinkaan johdu siitä, että ihmiset haluaisivat padota asioita, tässä maailmassa on vain paljon sellaista, jota ei niin vain esiin tuoda. Sami koki joutuneensa ryhmän painostuksen kohteeksi, siltä tämä vaikuttaa. Ja siksi hänen vastauksensa on ollut paikoittain "yksityiskohtainen" selostus tapahtumista.

    Ja kuitenkin tässä maailmassa on tuskin ainuttakaan yhteisöä, josta ei jonkinlaista ongelmaa löytyisi; sehän olisikin sitten ideaali. Eli miksi ei vain oltaisi erehtyviä ihmisiä koko sakki, ja opittaisi hiljalleen mitä edes tämä ihmisyys on, puhumattakaan sitten suuremmista käsitteistä/asioista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ”Sami koki joutuneensa ryhmän painostuksen kohteeksi, siltä tämä vaikuttaa.”

      Tätä blogia ja kommentteja kun on lukenut, ei ole jäänyt epäselväksi, etteikö Samia olisi painostettu ja painostettaisi vieläkin HZC:n jäsenien toimesta.

      Poista
    2. eikä sami ole ainoa ketä on painostettu. Tyypillistä uskonnollisen kultin toimintaa. en ois uskonu että suomesta löytyy tälläistä

      Poista
  13. "Anteeksi nyt vain ystäväni. Tästä olen kanssasi jyrkästi eri mieltä. Viimeaikaiset lääketieteellisiset tutkimukset ovat löytäneet meditaation pysyvän vaikutuksen ihmisaivoihin."

    Vertauksena voisi toimia vaikka juoksu, paremman puutteessa. Sopiva lenkkeilymäärä edistää hapenottokykyä, voimistaa lihaksia ja kasvattaa kuntoa kaikin puolin. Terveysvaikutukset ovat melkein pelkästään positiivisia, ellei sitten ole valmiiksi jotain nivelvaivaa tai alttiutta sellaiseen.

    Sitävastoin kilpaurheiluun liittyvä äärimmäinen ponnistelu ei enää ole terveyttä edistävää, pikemminkin päinvastoin. Loukkaantumiset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Lääkärit, valmentajat, tukisiteet, lisäravinteet jne ovat kaikki valjastettu epäterveellisen suorittamisen mahdollistamiseksi. Niiden avulla urheilija jaksaa riuhtoa muutaman vuoden kunnes ikä alkaa painaa liikaa.

    Rinzai-vaikutteisessa zenissä (kuten HZC) ollaan tuolla riuhtomisen puolella. Kaikki ideaalit valaistumisesta ja nirvanan saavuttamisesta kannustavat ponnistelemaan äärimmäisesti, koko ajan ja jatkuvasti. Sesshineillä mennään niin äärirajalla kuin vain mahdollista. Tarkoitus onkin rikkoa mieltä jotta se "valaistuminen" sieltä puhkeaisi.

    Jos tuohon tarinaan uskoo niin miksipä ei uhraisi kaikkea sen eteen. Mutta jos tuon näkee vain saduksi, muuttuu koko touhu vaaralliseksi leikiksi. Ihmisiä ajetaan äärirajoille ja niiden ylitse täysin turhaan, pelkän valaistumisen illuusion vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostaisi tietää, oletko itse käynyt läpi tämän "valaistumis"homman sesshinillä ja jälkeenpäin tullut siihen tulokseen, että humpuukia oli? Vai onko tämä vain arvaus joka ei perustu henkilökohtaiseen kokemukseen?

      Ylipäätään olisi kiinnostavaa kuulla "zen-valaistumisen" kokeneiden ihmisten näkemyksiä valaistumisesta. Mitä se on ja muuttiko se elämää jotenkin merkityksellisempään suuntaan? Jotenkin ärsyttävää kun tää asia tuntuu olevan vähän semmonen tabu/yksityisasia josta ei kauhean avoimesti keskustella, niin syntyy kaiken maailman mystisiä idealisaatiota ihmeellisestä valaistumisesta.

      Itse jonkin sortin "kenshon" (kai) sesshinillä kokeneena koen, että kysymys on ihan todellisesta asiasta, mutta ei mistään mystisestä vapahduksesta jonka eteen kannattaisi uhrata mielenterveytensä. Perspektiivini elämään muuttui ehkä jollain tapaa ja jonkinlainen "eksistentiaalinen ahdistus" katosi osittain, mutta aika pitkälti samanlaiselta elämä silti tuntuu kuin ennenkin tätä "valaistumista" (jota muuten pidän aika karmeana ja harhaanjohtavana höpöhöpö-sanana). Lisää kokemuksia/kertomuksia? Eikö voitaisi kivasti ja anonyymisti täällä demystifioida zen, kun ollaan jo päästy vauhtiin? :)

      T. Anonyymi istuja

      Poista
    2. Kenshoani en oikein osaa pukea sanoiksi mutta kenshon jälkeinen harjoitukseni on ollut tällainen: kun olen istunut 15-20 minuuttia ja mieleni on hiljentynyt, menen astraali kehooni ja käyn nuuhkaisemassa muiden harjoittajien anuksia henkiolentona. Jos istun kotona menen naapuriin. Tämä harjoitus on tuonut paljon iloa synkkään elämääni

      Poista
    3. Hahaha!!! Nyt ollaan selvästi zenin ytimessä! Mulla on selvästi vielä paljon oivallettavaa....

      Mutta vakavasti puhuen, kaipaisin myös hieman "vakavampiakin" näkemyksiä aiheesta. Anusten nuuhkiminen on toki on ihan okei, mutta ei ehkä ihan nyt sitä mitä tässä ajoin takaa... Olis siistiä, jos jollain muullakin olisi pokkaa edes anonyymisti tuoda esille henkilökohtainen kokemuksensa ja näkemyksensä zen-valaistumisesta. Tähänastiset kommentit kun ovat olleet lähinnä "valaistuminen on pelkkää satua ja humpuukia" -osastoa, joka saattaa antaa hieman yksiulottaisen kuvan aiheesta. Toinen ääripää on tietty sellainen Three pillars of zenissä esiintyvä hurmoksellinen zen-porno, joka toki myös antaa aivan yhtä yksiulotteisen kuvan aiheesta. Kaipaisin vinkkeleitä näiden kahden ääripään väliltä.

      T. Sama anonyymi istuja kuin tossa edellisessäkin viestissä

      Poista
    4. "Jos et ole kokenut sitä, et voi kieltää sitä." Aika kiva kehäpäätelmä. Sama kuin sanoisi ettet voi kieltää Jumalan olemassaoloa jos et ole henkilökohtaisesti tavannut häntä. Tai hammaskeijun ja joulupukin olemassaoloa.

      Sanotaanko näin, että olen kokenut riittävästi jotta tiedän, että valaistuminen on samanlainen satu kuin "keisarin uudet vaatteet". Tärkeintä on yhdessä luotu illuusio siitä ja sen ympärillä pyörivät vallankäytölliset kuviot.

      T. Valaistumisesta toipunut

      Poista
    5. "Valaistumisen" olemassaolon vertaaminen jumalan tai hammaskeijujen olemassaoloon ei oikein toimi, sillä kyse ei (nähdäkseni) ole mistään ontologisesta tai metafyysisestä väittämästä jossa väitetään että jotain on konkreettisesti olemassa, vaan puhutaan pikemminkin subjektiivisesta kokemuksesta jonka merkitys syntyy kokijan mielessä. Mielestäni on aika selvää, että useat zenin ja yleisesti meditaation harjoittajat ovat kokeneet jotain, jota esim. Zen-traditiossa kutsutaan "valaistumiseksi". Mielestäni on myös kiinnostavaa, mistä tässä asiassa on kyse ja millaisia merkityksiä ihmiset kokemuksilleen antavat. Tuntuisi aika härskiltä ja mustavalkoiselta ajattelulta väittää, että kaikki nämä ihmiset olisivat joko valehtelijoita tai aivopestyjä, niin kuin annat tuossa "keisarin uudet vaatteet" -vertauksessasi ymmärtää. Et muuten myöskään perustellut omaa (melkoisen jyrkkää) näkemystäsi millään muulla tavalla, kuin toteamalla, että olet "nähnyt tarpeeksi" voidaksesi esittää näkemyksesi yleisenä totuutena.

      Ps. En muuten kuulu tällä hetkellä yhteenkään traditioon tai ryhmään, vaan puhun täysin omalla äänelläni.

      T. Kehäpäättelijä

      Poista
    6. Joka tapauksessa päädyt kehäpäätelmään, mikäli väität ettei valaistumisen ideaa voi kyseenalaistaa ilman henkilökohtaista kokemusta siitä. Mikäli valaistuminen on vain satu (tai illuusio), ei sitä voi kokea. Päinvastoin voisi sanoa, että todistamisen taakka on ns. valaistuneilla, koska heitä on heidän oman tarinansa mukaan huomattavasti vähemmän.

      Jumala on mielestäni samalla tavalla subjektiivinen kysymys kuin kenshokin, sillä ihmiset voivat hyvinkin kertoa kokeneensa "uskonnollisen kokemuksen", kuten William James kuuluisassa kirjassaan kuvasi. Mutta olet kyllä oikeassa, että joulupukki ja hammaskeiju ovat kyllä perustellusti huonompia vertauksia.

      Valaistuneita on zen-buddhalaisten äärilinjojen tarinoiden mukaan erittäin vähän. Linjasta riippuen voidaan esimerkiksi ajatella, että valaistumisen kokeminen on suunnilleen yhtä todennäköistä kuin kilpikonnan nouseminen valtameressä juuri pienen renkaan kohdalla pinnalle, niin että rengas jää kaulan ympärille. Joissain traditioissa taas avoimesti kerrotaan, että kensho on lähinnä poliittinen päätös jolla vahvistetaan jonkun harjoittajan asemaa tai sitoutumista traditioon. Tästä puhutaan myös Sanbo Kyodania käsittelevässä artikkelissa jonka löydät critical zen -sivustoilta: http://www.thezensite.com/MainPages/critical_zen.html

      Ihmisillä on todellisia "uskonnollisia" tai "mystisiä" kokemuksia. Sitä en kiistä, sillä sellaisen vuoksi itsekin aikoinani kiinnostuin buddhismista. Mutta kokemuksen nimittäminen valaistumiseksi, kenshoksi tai satoriksi on kokemuksen uskonnollista politisoimista. Sen tarkoitus on rakentaa uskonnollisia sitoumuksia, status- ja valta-asetelmia.

      Lopulta kun kuitenkin katsoo ns. valaistuneiden ihmisten toimintaa, huomaa ettei siinä ole mitään (positiivista) eroa ns. ei-valaistuneiden tavisten toimintaan. Pikemminkin päinvastoin näiden ns. valaistuneiden keskuudessa näyttää olevan tilastollisesti huomattavasti enemmän ongelmakäyttäytymistä. Valaistumisen illuusio itsessään näyttää vääristävän ihmisten kanssakäymistä epäterveellä tavalla.

      Ehkäpä tässä oli hieman enemmän perusteluja mielipiteelleni.

      T. Valaistumisesta toipunut.

      Poista
    7. No nyt kun perustelit sanomisiasi tarkemmin, niin huomaan olevasi kanssasi aika samoilla linjoilla.

      Mielestäni tässä on nyt vähän kyse käsitteellisestä sekaannuksesta. Pointtini oli tarkoitus olla juurikin se, että ihmisillä on "mystisiä" ja "uskonnollisia" kokemuksia, eikä tämän hyväksyminen vaadi uskoa siihen, että jokin jumala tai transsendentti tajunta olisi "oikeasti" olemassa. Mielestäni vaikuttaa myös todennäköiseltä, että tällaisia kokemuksia jotkut meditaatiohörhöt todella kokevat etenkin pitkillä retriiteillä. Sen sijaan olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että jonkun kokemuksen nimittäminen "valaistumiseksi", saatika jonkun ihmisen ylentäminen "valaistuneeksi" on aika kyseenalaista menoa (ja mielestäni myös aika hauskassa ristiriidassa "ei-dualismin" periaatteen kanssa). Kuten sanoin, pidän "valaistumista" aika höpöhöpö-sanana. Ja onhan noiden uskonnollisten zen-traditioiden touhu monilta osin ihan jäätävää spedeilyä ja monet "valaistuneet mestarit" aika sekopäitä. Pointtini oli tarkoitus siinä, että ihmisillä on "uskonnollisia" kokemuksia ja "ykseyskokemuksia", kutsui niitä sitten kenshoksi tai ei. Musta toi on vähän saivartelua, että "toki ihmisillä uskonnollisia ja mystisiä kokemuksia on, mutta valaistumiseen en kyllä usko!" Kun eiks kyse nyt ole kuitenkin aika samasta asiasta?

      No enivei, ihan fiksuja viserrät.


      T. Se sama urpo

      Poista
    8. "Musta toi on vähän saivartelua, että "toki ihmisillä uskonnollisia ja mystisiä kokemuksia on, mutta valaistumiseen en kyllä usko!" Kun eiks kyse nyt ole kuitenkin aika samasta asiasta?"

      Ei todellakaan ole. Valaistumisen ideaali sisältää ajatuksen nousemisesta uudelle ja korkeammalle olemisen tasolle. Valaistunut ihminen kohoaa oman vanhan minänsä yläpuolelle. Samalla hän on tietysti myös muiden (ei-valaistuneiden) yläpuolella. Tämä on tietysti hyvin vaarallinen asetelma, joskin myös houkutteleva. Valaistuneen moraali, ymmärrys maailmasta ja omasta itsestään on ylimaalliista.

      "Mystinen" tai "uskonnollinen" kokemus puolestaan ei tarkoita sitä että ihminen itsessään muuttuisi miksikään. Korkeintaan hänen maailmankatsomuksensa avartuu (parhaassa tapauksessa, toki se voi yhtä lailla myös kaventua). Mystinen kokemus voi olla välähdys jostain selittämättömästä, jostain mitä ei ole aiemmin kohdannut.

      Vasta kun tällaista kokemusta aletaan istuttamaan johonkin uskonnollisiin viitekehyksiin tai pahimmillaan jopa juuri tuollaisiin hierarkkisiin arvoasetelmiin, alkaa kokemus muuttua valaistumisen kaltaiseksi käsitteeksi. Painotan tässä sitä, että valaistuminen on ennenkaikkea uskonnollisesti politisoitu statussymboli. Se on toisin sanoen illuusio samalla tavalla kuin keisarin uudet vaatteet. Ihmiset käyttäytyvät kuten se olisi totta ja rakentavat maailmankuvaansa sen varaan, mutta lapsikin näkee, että kyseessä on pelkkä näytelmä ilman todellisuuspohjaa...

      Poista
    9. "Ei todellakaan ole. Valaistumisen ideaali sisältää ajatuksen nousemisesta uudelle ja korkeammalle olemisen tasolle. Valaistunut ihminen kohoaa oman vanhan minänsä yläpuolelle. Samalla hän on tietysti myös muiden (ei-valaistuneiden) yläpuolella."

      Erotat nyt toisistaan valaistumisen ideaalin ja itse kokemuksen, jota zen-traditioissa kutsutaan valaistumiskokemukseksi tai kenshoksi. Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt, niin zen-traditiossa ollaan huomattu, että tietylainen harjoitus (esim. koan-harjoitus rinzai -tyypisessä zenissä) johtaa tietynlaiseen kokemukseen/oivallukseen, jota voidaan perustellusti sanoa esim. "mustikkapiirakaksi" eikä "vadelmapiirakaksi", vaikka eri istujien kokemukset olisivatkin keskenään hieman erilaisia. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tällaisen kokemuksen nimittäminen "valaistumiseksi" on hyvin arveluttavaa, sillä tämä ymmärtääkseni saattaa synnyttää keinotekoisen jaottelun joka jakaa keskenään "valaistuneet ihmiset" ja "ei-valaistuneet ihmiset", ja saattaa pahimmillaan johtaa todella epäterveiden hierarkkisten arvoasetelmien syntymiseen. Mutta toisaalta, jos ollaan huomattu, että tietynlainen harjoitus johtaa johonkin tietynlaiseen kokemukseen/oivallukseen, niin eikö siitä ole käytännössä pakko puhua jollain nimellä? Olisiko parempi kieltää kokemuksen olemassaolo kokonaan? Mielestäni ei. Siitä tosin olen kyllä samaa mieltä, että käsitteen "valaistuminen" voisi kyllä korvata jollain vähän vähemmän latautuneella ja arvottavalla käsitteellä, jottei syntyisi tuollaista kuvaamaasi "valaistumisen ideaalin" illuusiota.

      "Mystinen" tai "uskonnollinen" kokemus puolestaan ei tarkoita sitä että ihminen itsessään muuttuisi miksikään. Korkeintaan hänen maailmankatsomuksensa avartuu (parhaassa tapauksessa, toki se voi yhtä lailla myös kaventua). Mystinen kokemus voi olla välähdys jostain selittämättömästä, jostain mitä ei ole aiemmin kohdannut."

      Kiinnostava näkökulma. Minun käsitykseni mukaan "zen-kensho" ei tee ihmisestä mitenkään ylimaallisen viisasta tai erehtymätöntä tai millään tapaa erityistä, eikä myöskään korota ihmistä vanhan minänsä yläpuolelle tai tuhoa "egoa". Sen sijaan se (uskoakseni) saattaa ehkä höllätä illuusiota siitä, että zenillä pitäisi tai olisi ylipäätään mahdollista saavuttaa yhtään mitään (kutakuinkin tällaisen kuvan zen-"valaistumisesta" saa ainakin zen-opettaja Barry Magidin kirjasta "Ending the pursuit of happiness: A zen guide"). Että sinänsä pidän kyllä tuota "valaistumisen ideaalia" hölynpölynä ja ainakin itse omaan aika erilaisen käsityksen "valaistumisesta" kuin millaisen tuossa kuvauksessasi esität. Tosin, on varmaan totta, että jotkut zen-opettajat ja harjoittavat omaavat tuollaisen käsityksen valaistumisesta jonka esitit. Tämä on minunkin mielestäni aika vääristynyttä ja vaarallista.

      Poista
    10. Niin, ongelma ei ole sana "valaistuminen". Ongelma on se mitä tuolla sanalla tarkoitetaan ja millaisia epäterveitä valta-asetelmia sen kautta luodaan. Zen-traditiosta riippumatta valaistumiselle annetaan paljon arvoa ja sitä käytetään hierarkkiseen erotteluun. Myös Magidin traditiossa. Joissain soto-traditioissa se tehdään kohtuullisen avoimesti, rinzaihin kallellaan olevissa traditioissa taas paljon mystifioidummin.

      Poista
    11. "Niin, ongelma ei ole sana "valaistuminen". Ongelma on se mitä tuolla sanalla tarkoitetaan ja millaisia epäterveitä valta-asetelmia sen kautta luodaan. Zen-traditiosta riippumatta valaistumiselle annetaan paljon arvoa ja sitä käytetään hierarkkiseen erotteluun. Myös Magidin traditiossa."


      Mitä valaistumisella sitten mielestäsi zenissä tarkoitetaan? Ja mitä nämä epäterveet valta-asetelmat ja hierarkkiset erottelut mielestäsi käytännössä ovat ja miten ne käytännössä näkyvät?

      Jos "valaistumisen" ajatellaan esim. viittaavan sellaisen illuusion hellittämiseen, että pitäisi saavuttaa jotain tai tulla joksikin voidakseen olla onnellinen, niin onko jotenkin epätervettä jos sille annetaan zenissä painoarvoa? Ja tuosta hierarkkisesta erottelusta: Onko jotenkin epätervettä ja luonnotonta, että esimerkiksi joku joka on harjoittanut 20 vuotta zeniä saa luvan opettaa ennemmin kuin esimerkiksi joku joka on harjoittanut zeniä vuoden, ja että hänen sanomisilleen meditaatiosta annetaan enemmän painoarvoa kuin vuoden zeniä harjoittaneen sanomisille? (eivätkö kaikki opettaja-oppilassuhteet perustu siihen, että opettaja on opettaja, koska hänellä on jostain asiasta enemmän kokemusta kuin oppilaallaan?) Tämä ei käsittääkseni automaattisesti johda siihen, että zen-opettajaa tarvitsisi välttämättä pitää erehtymättömänä puolijumalana jonka kaikki sanomiset tulisi ottaa absoluuttisena totuutena. Minä en ainakaan usko absoluuttisen erehtymättömiin zen-opettajiin, mutta uskon, että heillä saattaa silti olla jotain annettavaa ihmisille joilla on meditaatiosta vähemmän kokemusta kuin heillä. Jos haluan esimerkiksi oppia soittamaan kitaraa, niin luonnollisesti menen ennemmin jonkun kokeneen kitaristin kuin jonkun aloittelijan kitaratunneille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kokeneempi kitaristi olisi jotenkin arvokkaampi tai parempi ihminen kuin aloittelija.

      Muttajoo, pakko silti myöntää, että kyllä muakin vasta-argumenteistani huolimatta hieman karmii toi valaistumisläppä zenissä. Sen takia en tällä hetkellä olekaan minkään tradition tai ryhmän jäsen.

      Poista
    12. On eri asia opettaa jotain pitkän kokemuksen vuoksi, kuin siksi että on "valaistunut". Ensimmäisessä tapauksessa ymmärretään että ollaan periaatteessa samalla viivalla, toinen vain on pidemmän linjan harjoittaja. Toisessa tapauksessa ollaan aivan eri olemisen tasolla. Valaistunut on Buddhan oivallussiemenen kantaja maan päällä, Buddha itsekin. Näitä asetelmia vahvistetaan zenissä asuilla, resitaatioilla, mystisillä tarinoilla perimyslinjoista, kumarteluilla, epätasa-arvoisilla kumarruskäytännöillä ja ties millä muulla. Eikä vähiten sillä miten opettajia kohtaan käyttäydytään retriiteillä jne.

      Suosittelen lueskelemaan Stuart Lachsin artikkeleita aiheesta. Hän on itse pitkän linjan harjoittaja ja kirjoittaa kokemuksestaan.

      Poista
    13. No joo, onhan tuossa ero. Toisaalta, musta tuntuu, että asiassa saattaa ehkä olla myös sellainen jännä paradoksi, että mitä pidempään on istunut, niin sitä vähemmän ehkä enää pitää "valaistumista" jonain mystisenä asiana joka nostaa ihmisen "aivan eri olemisen tasolle". Ainakin allekirjoittaneella on tänä päivänä huomattavasti maanläheisempi ja vähemmän mystinen käsitys zenistä, kuin silloin kuin aloitin istumisen. Paradokseelisesti etenkin "koanin" kanssa painiminen tuntuisi (varmasti hyvin rajallisen) kokemukseni mukaan tuhoavan noita valaistumisfantasioita aika tehokkaasti. Käsitykseni mukaan "valaistumisessa" saattaisikin olla ehkä kyse ennemminkin ylimääräisen bullshitin (hyötyajattelun, fantasioiden jne.) pois karisemisesta, kuin jonkun mystisen ja ylimaallisen tilan saavuttamisesta. Mutta tää nyt toki varmaan riippuu myös aika paljon traditiosta, ryhmästä ja opettajasta, että miten näihin asioihin suhtaudutuaan.

      ps. Toki voi myös olla, että olen täysin väärässä ja aivopesty.

      Poista
    14. "Toisaalta, musta tuntuu, että asiassa saattaa ehkä olla myös sellainen jännä paradoksi, että mitä pidempään on istunut, niin sitä vähemmän ehkä enää pitää "valaistumista" jonain mystisenä asiana joka nostaa ihmisen "aivan eri olemisen tasolle". "

      Ja tämä johtuu juuri siitä, että aloittelijalle syötetään korvat ja silmät täyteen satuja "valaistuneista mestareista". Joista yksi tuntuu olevan ryhmän ihkaelävä opettaja... :P

      Poista
    15. "Suosittelen lueskelemaan Stuart Lachsin artikkeleita aiheesta. Hän on itse pitkän linjan harjoittaja ja kirjoittaa kokemuksestaan."


      Luin jonkin verran Stuart Lachsin juttuja. Mielestäni on kiinnostavaa, että vaikka hänellä onkin paljon kritiikkiä zen-instituutiota kohtaan, toteaa hän silti erään haastettelun loppuun seuraavasti:

      "So in a word, in spite of institutional problems, I think Zen practice can be a great help to people who resonate with its language, outlook, practice methods, ideas, rituals and so on. Zen practice is some thing that can certainly help one to discover their true nature. At the least, it can help ground one in this life and the world around them. Clearly, like all other practices, it is not for everyone. Some people no doubt are better suited to other practices and traditions. I however, have been following the Chan way for over forty years and feel very thankful to the people who have developed it and kept it alive and lucky to have found it."

      Jälleen huomataan, että zeniä ei välttämättä tarvitse pitää joko a) ainoana oikeana tienä absoluuttiseen totuuteen joka tekee harjoittajistaan täydellisiä ihmisiä, tai b) pelkkänä teatterina josta ei ole harjoittajilleen muuta kuin harmia.

      Todellisuus ei ole mustavalkoinen.

      Poista
    16. Zen harjoituksena voi olla tosiaankin hyödyllinen. Instituutiona se on kuitenkin vallankäytöllistä teatteria, josta on hyötyä lähinnä niille, jotka ovat onnistuneet keräämään statusta ja valta-asemia - jä tämä hyöty syntyy muiden ihmisten kustannuksella. Tämän vuoksi Lachs ei enää harjoita zeniä missään traditioissa tai ryhmissä.

      Todellisuudessa on muiden värien lisäksi sekä mustaa, että valkoista.

      Poista
    17. Olen edellisen kanssa samaa mieltä siitä, että zen on teatteria. Sehän nyt on fakta kenelle hyvänsä joka osallistuu jonkin ryhmän istuntoihin.

      Siitä olen kylläki eri mieltä, että uskon sen voivan olla tarpeellista ja hyödyllistä teatteria joillekin. Lähinnä ihmisille joilla on ns. autoritaarinen persoonallisuus. Tällaiset ihmiset kaipaavat auktoriteetteja jotka asettavat heille selkeät rajat ja asettuvat ylemmän tiedon haltijoiksi. Samalla tavalla tietysti jotkut tällaiset persoonat tarvitsevat auktoriteettiasemaa itselleen tunteakseen olonsa merkityksellisiksi. Niinpä autoritaarisen persoonallisuuden omaavat ihmiset voivat tukea toinen toisiaan tällaisilla hierarkioilla ja valta-asetelmilla.

      Huono puoli tällaisessa teatterissa tietysti on se, että jos joku ei-autoritaarisen persoonallisuuden omaava henkilö näkee selkeästi nämä kuviot, voi olla vaikeaa tai mahdotonta jatkaa enää itse noissa piireissä. Näin kävi minulle. Mutta maailmassahan on onneksi paljon muutakin tekemistä kuin zeneily... :)

      Poista
  14. Anonyymi, kirjoitit:

    "Ylipäätään olisi kiinnostavaa kuulla "zen-valaistumisen" kokeneiden ihmisten näkemyksiä valaistumisesta. Mitä se on ja muuttiko se elämää jotenkin merkityksellisempään suuntaan? Jotenkin ärsyttävää kun tää asia tuntuu olevan vähän semmonen tabu/yksityisasia josta ei kauhean avoimesti keskustella, niin syntyy kaiken maailman mystisiä idealisaatiota ihmeellisestä valaistumisesta."

    Ehkä "vaikenemiselle" on olemassa myös omat syynsä? Ylipäätänsä koko "kokemuksesta" puhumista on kritisoitu voimakkaasti, ja sen sanotaan olevan länsimaalaista tuontitavaraa itä-aasialaiseen traditioon. Puhuminen "kokemuksesta" manifestoi "kokijan" ja "koettavan" olemassaoloa, vaikka zen juuri pyrkii ei-dualisuuden oivaltamiseen. Tässä varmaan pätee filosofi Wittengsteinin neuvo, "se mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta".

    'The notion of "experience" has been criticised. Robert Sharf points out that "experience" is a typical western term, which has found it's way into Asian religiosity via western influences. The notion of "experience" introduces a false notion of duality between "experiencer" and "experienced", where-as the essence of kensho is the realisation of the "non-duality" of observer and observed. "Pure experience" does not exist; all experience is mediated by intellectual and cognitive activity. The specific teachings and practices of a specific tradition may even determine what "experience" someone has, which means that this "experience" is not the proof of the teaching, but a result of the teaching.

    Kensho tai satori ei myöskään ole zenin yksinomainen päämäärä:

    "The notion of "experience" also over-emphasises kensho, as if it were the single goal of Zen-training, where-as the Zen-tradition clearly states that "the stink of Zen" has to be removed and the "experience" of kensho has to be integrated into daily life.

    (...)

    Satori is considered a "first step" or embarkation toward nirvana:

    Ch'an expressions refer to enlightenment as "seeing your self-nature". But even this is not enough. After seeing your self-nature, you need to deepen your experience even further and bring it into maturation. You should have enlightenment experience again and again and support them with continuous practice. Even though Ch'an says that at the time of enlightenment, your outlook is the same as of the Buddha, you are not yet a full Buddha."

    -Jayaguru-Shishya

    VastaaPoista
  15. Voisiko ajatella, että kaikki "isommat sanat" voi täyttää aika monella tavalla, ja valaistuminen on mitä ilmeisimmin yksi tälläinen. Jos sanon, että minulle sitä ei ole olemassa, en välttämättä tarkoita, että sitä ei ole olemassa sillä lailla kun sinä ajattelet siitä, koska miten voisin tietää tarkasti mitä sinun mielessä liikkuu. Meillä saattaa olla paljonkin yhteistä. Siinä mielesssä kaikki keskustelu joka käydään abstrakteista termeistä, ei siis pöydistä, kalasta jne, helposti määriteltävistä, on taipuvaista riidan aiheeksi, joskin samalla ne tietysti kiehtovat mieltä; kuka jaksaisi tälläistä keskustelua olohuoneen pöytään liittyen. Mutta pointtini siis on; mikä on sana, jos ei se millä sitä täytetään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Zenin piirissä valaistuminen on täytetty tietyllä, helposti tunnistettavalla tavalla. On siis täysin mahdollista käydä keskustelua jossa molemmat osapuolet omaavat suunnilleen saman käsityksen sanan täytteestä. Toki pieniä vivahde-eroja aina on, mutta molemmat tietävät että kyseessä on "mustikkapiirakka" eikä esimerkiksi "lihapiirakka". Ehkä toisen mustikkapiirakassa on enemmän sokeria tai vähemmän suolaa, mutta samasta tavarasta silti puhutaan.

      Edellä on esitetty hyviä argumentteja sen puolesta, että "valaistuminen", siten kuin se zen-buddhalaisuudessa ymmärretään, on uskonnollisesti politisoitu illuusio. Sitä käytetään valta- ja statusasetelmien luontiin, sekä ihmisten hallintaan. Joissain zen-linjoissa tämä myönnetään avoimemmin, toisissa se on lähes täysin piilotettua (ainakin riviharjoittajilta).

      Poista
    2. Ymmärtääkseni 'satori' tai 'kensho' ei ole vielä se buddhalaisuuden tai zazenin lopullinen päämäärä. Kuten yllä olevassa viittauksessa todettaan, satori tai kensho ovat vasta pieni pilkahdus omasta buddhaluonostaan, ja 'kokemusta'tulee syventää yhä uudestaan ja uudestaan saavuttaakseen 'täyden buddhaluontonsa'. Vasta tämän saavuttaessaan, saavuttaa myös lopullisen päämärän, nirvanan (boddhin).

      'Buddhism holds that the ultimate goal and end of samsāric existence (of ever "becoming" and "dying" and never truly being) is realization of nirvāna. //// Awakening is also described as synonymous with Nirvana, the extinction of the passions whereby suffering is ended and no more rebirths take place.The insight arises that this liberation is certain:

      Knowledge arose in me, and insight: my freedom is certain, this is my last birth, now there is no rebirth".

      So awakening is insight into karma and rebirth, insight into the Four Noble Truths, the extinction of the passions whereby Nirvana is reached, ànd the certainty thàt liberation has been reached.'

      Nirvanan kanssa synonyyminä käytetään siis myös termiä 'boddhi': 'In early Buddhism, bodhi carried a meaning synonymous to nirvana, using only some different metaphors to describe the insight, which implied the extinction of lobha (greed), dosa (hate) and moha (delusion). In Theravada Buddhism, bodhi and nirvana carry the same meaning, that of being freed from greed, hate and delusion.'

      Pakkaa tietysti sotkee eri koulukuntien väliset erot, esim. mahajana-koulukunnan pojat toteavat, että nirvane EI ole päämäärä, vaan että nirvana ja samsara ovat itseasiassa yksi ja sama asia.

      "Nirvana also plays a role in Mahayana Buddhism, but is not regarded to be the final goal, nor to be different from samsara. //// In Mahāyāna Buddhism, nirvana and samsara are said to be not different when viewed from the ultimate nature of the Dharmakaya."

      Tässäkö sitä kuuluisaa 'ei-dualismia'? ^^

      Joka tapauksessa, samanlaisia vastaavuuksia on löydettävissä hindulaisuuden parista, joita vapaasti tulkitsisin seuraavasti:

      nirvana = moksha: vapautuminen samsarasta, egon kuolema (buddh.) tai paluu Universaaliin Ykseyteen, 'brahmaniin' (hind.)

      satori ja kensho = samadhi (savikalpa samadhi ja asamprajnata): pilkahdus omasta buddhaluonnosta (buddh.); väliaikainen ei-duaalinen tietoisuuden tila, objekti-subjekti suhteen häviäminen (hind.)

      boddhi = nirvikalpa samadhi: Täyden buddhaluonnon saavuuttaminen (buddh.); samadhin korkein taso, 'lopullinen valaistuminen'. 'The difference to the other samadhis is that there is no return from this samadhi into lower states of consciousness. Therefore this is the only true final Enlightenment.'

      Vaikka nirvanaa ja boddhia käytetäänkin usein toistensa synonyymeina, itse ymmärrän asian seuraavasti: nirvana (päämäärä) seuraa boddhia, joka saavutetaan meditaatiossa (prosessi). Vastaavasti moksha (päämäärä) seuraa nirvikalpa samadhia, joka saavutetaan meditaatiossa (prosessi). Eli saavuttaessaan boddhin tai nirvikalpa samadhin, luonnollisesti nirvana tai moksha seuraa perässä. Tässä mielessä on ihan perusteltua käyttää synonyymeina; ero näiden välillä on hyvin hienojakoinen.

      Kommenttina keskusteluun setori tai kensho kokemuksista:

      Ensinnäkin näiden merkitystä on ylikorostettu, jopa "mystifioitu", kuten Anonyymi istuja totesi. Satori tai kensho ei (ymmärtääkseni) ole päämäärä. Markus "Uku" Laitinenko sen totesi osuvasti jossain yhteydessä (videolla, foorumilla tms.): "Zazen on hyödytöntä", eli lähtökohtaisesti ei kannatane edes odottaa mitään 'hyötyjä', tällöin voidaan myös kysyä ovatko harjoittajan motiivit väärät.

      Toiseksi, koko "kokemuksesta" puhuminen on epämieluisaa, sillä se todentaa subjekti-objekti -suhteen olemassaoloa vastoin pyrkimystä ei-duaalisuuteen. (1/2)

      -Jayaguru-Shishya

      Poista
    3. ...(2/2) Kolmanneksi, totta kai asiasta on olemassa subjektiivisia kokemuksia ja mielipiteitä, mutta kun mennään ihan "doktriinien" tasolle (ruma sana täällä foorumilla), niin kysymys ei ole pelkistä mielipiteistä. "Olkaa jokainen oma lamppunne", taivaasta annettuina totuuksina niitä ei tule koskaan ottaa. Mutta sen sijaan auttavat kyllä huomattavasti käsittelemään varsin abstrakteja ja pirstaleisia ilmiöitä. Työkalujahan nämä vain ovat, ei itseisarvo, päämärä tai tarkoitus. Eihän vasaraaan ole rakennustyömaalla 'tarkoitus', vaan pelkkä työkalu jonkin suuremman aikaansaamiseen. Ja toisaalta, jos ei sitä vasaraa ole käden ulottuvilla niin voihan niitä nauloja hakata vaikka kivellä. ;)

      -Jayaguru-Shishya

      Poista
    4. Anonyymi:
      "Mutta pointtini siis on; mikä on sana, jos ei se millä sitä täytetään."

      Kun eurooppalaiset keksivät sanan "valaistunut" elettiin valistuksen aikaa, oli valistuneita itsevaltiaita ja valistuneita sitä ja tätä. Aasian kielissä ei koskaan ole Buddha tarkoittanut mitään valoon liittyvää. Se on eurooppalainen väärinkäsitys.
      Aasian kielillä Buddha tarkoittaa: "Unesta herännyt" kuten Jare viittaa.

      Buddhan aikalaisella, Platonilla, on kertomus heräämisestä luolavertauksessaan. Platon väittää meidän kehittävän "todellisuutemme" satunnaisista varjoista luolan seinällä, vaikka voisimme myös vapautua luolasta ja perehtyä todellisuuteen luolan ulkopuolella. Valtaosa ihmisistä pitää varjomaailmaa turvallisempana ja jää luolaan. Muutama rikkoo kahleensa ja murtautuu vapauteen luolasta.

      Poista
    5. Tässä on tärkeää erottaa kaksi asiaa:
      1) uskonnollis-filosofiset käsitteet
      2) käsitteiden käytännöllinen käyttäminen

      Jayaguru-Shishya kertoi yllä ansiokkaasti siitä miten näitä käsitteitä voidaan mieltää, verrata ja ymmärtää.

      Nyt kun sitten katsotaan miten valaistumisen käsitettä käytetään zenbuddhismissa, huomataan ettei se olekaan pelkkä filosofinen käsite vaan sen perusteella ihmisiä ihan oikeasti hallitaan ja määritellään. Joku on valaistunut ja saa siitä statusta muiden yläpuolelle. Hänen mielipiteensä ovat arvokkaampia ja hän saa erityisoikeuksia jne. Ihmiset koukutetaan hillittömään suorittamiseen jotta hekin saavuttaisivat joskus tuon saman kokemuksen joka vapauttaa heidät kärsimyksistä ja antaa heille suurempaa statusta yhteisössä.

      Kohdassa 1) annetaan ihmisille vasara jolla nakutella omaa maailmankuvaansa, mutta kohdassa 2) tuo vasara onkin jo statussymboli joka oikeuttaa muiden maailmankuvan nakuttelun.

      Poista
    6. Nyt ollaan asian ytimessä.

      Valaistumista, satoria, kenshoa tai vastaavaa voidaan käyttää yhteisön sisällä oman statuksensa pönkittämiseen. Dharmansiirron vielä ymmärrän siinä missä esim. kristityillä apostolisen suksession, eli pyritään lähinnä pitämään pakka kasassa ettei leviä homma ihan käsiin. Ongelmia monasti ilmenee, kun joku poikkeaa tästä suksessiosta ja lyö oman perimyslinjansa pystyyn, jonka raameissa lähtee sitten rakentamaan omia hierarkioitaan (mm. monet kultit ovat juuri tällaisia). Ymmärtääkseni Zen-opettajien tulisi pikemminkin kannustaa oppilaitaan kyseenalaistamaan heidän asemansa kuin luottamaan siihen sokeasti. Sokea usko on kristinuskolle tyypillinen ominaisuus, tyyliin "autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." (Joh. 20:29) tai vanha kunnon keskiaikainen ihanne "ora et labora". Buddhalaisuudelle sen sijaan sokean uskon peräänkuuluttaminen pitäisi olla hyvinkin vierasta. Harmi vain, että tätä silti ilmenee valitettavan usein.

      "Olkaa lamppuna itsellenne, olkaa turvapaikka itsellenne. Älkää havitelko mitään ulkoista turvaa. Pitäkää tiukasti totuus lamppunanne, pitäkää tiukasti totuus turvananne. Älkää hakeko turvaa kenestäkään muusta kuin itsestänne."

      Yllä mainittua lainattu varmaan jo klisheeksikin asti, joten heitetään sekaan jotain vähän raflaavampaa: "Vaikka sattuisit yllättäen nousemaan savuna pilviin, älä sittenkään luota Gautaman opetuksiin." (joku munkki, jonka nimen Markus "Uku" Laitinen osaa kirjoittaa paremmin). Anyway, pointti on siinä, että jos jopa Gautaman opetuksia on syytä kyseenalaistaa, olisin kaikenmaailman opettajien kanssa kahta varovaisempi.

      Vielä palatakseni nopeasti satoriin, Koun Yamada Roshi lausuu satorista, sen saavuttamisesta, ja valaistumisesta seuraavaa:

      "The third aim of zazen, the personalization or embodiment of satori, comes as a matter of course only after having attained satori. To attain this experience of enlightenment is not very difficult. For some people, only one sesshin is necessary. But to accomplish our ultimate personality is very difficult indeed, and requires an extremely long period of time. The experience itself is only the entrance. The completion is to personalize what we came to realize in the experience. After washing away all the ecstasy and glitter of the experience, the truly great Zen person is not distinguishable in outward appearance. He is a man who has experienced deep enlightenment and consequently extinguished all illusions, but is still not different externally from an ordinary man."

      Eli pelkkä satorin / kenshon saavuttaminen ei itsessään ole vaikeaa; kysymyksessä on pelkkä "kokemus", glimpse, pilkahdus. Tätä hän kutsuu vasta sisäänkäynniksi, josta todellinen työ alkaa. Ja kuten tuosta mystifioinnista puhuttiin, samoin myös Koun Ramada Yoshi painottaa kaiken ulkokultaisuuden ja kimalluksen poisjättämisen merkitystä: todellinen valaistunut henkilö ei eroa ulkoisesti mitenkään muista henkilöistä.

      Kuten todettiin, ongelmana on pikemminkin käsitteiden käytännöllinen käyttäminen. Niin surullista kuin se onkin, tällaisilla kokemuksilla käydään sitten pönkittämään omaa statusta ja valta-asemaa yhteisössä. Tämän ei kyllä pitäisi tulla yllätyksenä, sillä sama ilmiö taitaa olla havaittavissa kaikessa inhimillisessä toiminassa, oli se sitten poliittis-aattellisesta kädenvääntöä tai valtakamppailua työpaikalla. Toiset ovat Työn sankareita tai Kansanvihollisia, toiset taas tavoittelevat ylennystä tai ovat epälojaaleja työnantajaa kohtaan.


      -Jayaguru-Shishya(1/2)

      Poista
    7. "Once, during late-night zazen, Rujing told the monks, "Studying Zen is the dropping off of body and mind." Hearing this, Dogen was suddenly greatly awakened. He went at once to the Abbott's room and burned incense. Rujing asked him, "Why are you burning incense?" Dogen answered, "Body and mind have dropped off." Rujing said, "Body and mind have dropped off, the dropped-off body and mind." Dogen said, "This is a temporarily ability; you must not approve me without reason." Rujing replied, "I am not approving you without reason." Dogen asked, "Why are you not approving me without reason?" Rujing said, "You dropped off body and mind." The Dogen bowed. Rujing said, "You have dropped off dropping off."

      (Dogen, Soto-koulukunnan perustaja, Rujingin dharmanperijä)


      -Jayaguru-Shishya (2/2)

      Poista
  16. Valaistumisen väärinymmärtäminen ja mystifiointi on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen aivan käsittämättömän paljon turhaa pään seinään hakkaamista henkisissä piireissä. Minä en missään nimessä kyseenalaista muiden kokemusten paikkaansapitävyyttä. Heidän kokemuksensa eivät vain ole minun kokemuksiani. Ne eivät ole todellisia minulle.

    Mihinkään muuhun zeniin liittyvään käsitteeseen ei ladata yhtä paljon odotuksia, valheita, satuja ja lupauksia kuin "valaistumiseen". Valaistuminen on henkisissä piireissä kuin kamaa, johon jää tosi tiukasti koukkuun. Jos olet vielä sattunut vetämään nokkaasi priimaa valaistumista eli saamaan säväreitä tai visioita siitä, että valaistuminen on juuri sellaista kuin valkoisiin kaapuihin pukeutuneet gurut sinulle kertovat, tai kokenut pieniä valaistumisia vaikkapa mietiskellessäsi tai kävellessäsi puistossa, käy helposti niin, ettet enää ajattele mitään muuta kuin valaistumista. Sinun täytyy kuitenkin hylätä koko valaistumisen ajatus, jos haluat puhkaista kuplan ja herätä harhojesi unesta Buddhan tavoin.

    Aivan kuten Nirvanan solisti Kurt Cobain omien sanojensa mukaan myi kulttiasemallaan persettään, valaistumisella myydään zeniä. Kaikkea tätä henkistä kaupankäyntiä perustellaan Buddhan kokemuksilla, vaikka nehän ne vasta satuja ovatkin."

    Katujen zen, Markus Uku Laitinen (Like 2013), luvusta Valaistuminen sucks, s. 120-121.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko tämä blogi Ukun mainos?

      Poista
    2. Jotenkin vähän huvittavaa, että ukuhan tuossa rivien välissä kertoo, että on itse herännyt unesta buddhan tavoin. "Te, jotka todella haluatte herätä: check out my new group katujen zen."

      Poista
    3. “If you meet a buddha, kill the buddha.” -Rinzai

      Poista
    4. "If you meet the Buddha, piss the Buddha?" -Uku

      Poista
  17. Jare:
    ”Jokaisen tulee olla itsensä herra, Buddhan sanoin ”oma lamppunsa”.”

    Tuo on todella hyvä neuvo.

    Olisi mukava kuulla mielipiteesi HZC:n opettajien opetuksista, joista tässä blogissa on kerrottu, eli että HZC:n opettajat edustavat Buddhaa ja heidän käskyjään täytyy totella, kun taas itsensä kuunteleminen on egonsa kuuntelemista ja jopa verrattavissa Jokelan koulusurmaajan tekoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen itseni herra. Niin on Timo ja Samikin. En ole koskaan kuullut tuon kaltaisia puheita. En myöskään ole nähnyt painostusta. Minusta Senseit on aivan tavallisia täysjärkisiä ihmisiä. Ehkä pidempi meditaatiokokemus antaa näkemystä joihinkin harjoitukseen liittyviin asioihin. Siksi olen hedän oppilaansa ja kumarran heitä otsa maahan dokusaniin mennessä. Mutta en myöskään kuvittele zenin olevan terapiaa tai edes terapeuttinen kokemus. Katarsis paremmin kuvaa zeniä.

      En ole ollut läsnä kun Sami tai Timo olivat dokusanissa. Ja Sensei ei varmasti kerro yksityisasioista koskaan. Joten olemme kokonaan kahden ryhmästä rymisten lähteneen ihmisen puheiden varassa. Minun on vaikea kuvitella Sensein sanoneen mitään tuollaista. Mutta uudestaan: en ollut paikalla kahdenkeskisissä tapaamisissa.

      Toiseksi: asuin Zengårdenissa, kun Bodhi valmistui zen-papiksi, hän on kuumaverinen nuori mies ja minun on helppoa ymmärtää, että ongelmia tuli. Mutta kunnioitan häntä ja pidän hänestä kovin.

      Poista
    2. Vertaus Jokelan koulusurmaajaan ei tapahtunut dokusanissa, vaan Bodhin selän takana sen jälkeen kun hän ei enää asunut Zengårdenissa. Tämän on vahvistanut useampikin harjoittaja, myös tämän blogin keskusteluissa.

      Toisin sanoen Sante mustamaalasi Bodhia törkeällä tavalla oikeuttaakseen karkottamisen. Eikö tämäkään saa nostamaan otsaa edes paria tuumaa lattiasta?

      Poista
    3. Anonyymi:
      "Sante mustamaalasi Bodhia törkeällä tavalla oikeuttaakseen karkottamisen. Eikö tämäkään saa nostamaan otsaa edes paria tuumaa lattiasta?"


      Kun ei ole kuullut asiayhteyttä, on vaikea ottaa kantaa.

      Nämä anonyymit puskista huutelijat eivät kovin nauti minun arvonantoani. Ehkä olen vanhanaikainen: melestäni itseään kunnioittava ihminen puhuu nimellään, pelkurit huutelee puskista.

      Meidän hieno yhteiskuntamuotomme - demokratia - perustuu vapaiden ihmisten keskustelulle, siihen tarvitaan selkeitä mielipiteitä ja joku seisomaan niiden takana. Anonyymi puskista huutelu pilaa koko keskustelun. Kuinka vastata ihmiselle, joka vaihtelee mielipidettään, eikä esiinny nimellään?

      Tästä tuli mieleeni Saminkin käytös. Heti hänen kritiikkinsä jälkeen Helsingin zendolla järjestettiin laaja keskustelu aiheesta. Alustajaksi oli varattu Sami. Hän kieltäytyi saapumasta. Sami, miksi et halunnut puhua kritiikistäsi kanssamme, kun kritiikkisi oli vielä tuoretta? Kymmenet ihmiset saapuivat kuulemaan Sinua. Käytöksesi hämmentää monia ystäviäsi vieläkin.

      Poista
    4. hähähä, jäbil ei taida olla perimyslinjat kunnossa! :D

      Poista
    5. ”Minä olen itseni herra. Niin on Timo ja Samikin.”

      Kuulostaa järkevältä.

      ”Minun on vaikea kuvitella Sensein sanoneen mitään tuollaista. Mutta uudestaan: en ollut paikalla kahdenkeskisissä tapaamisissa.”

      Sante sanoi koko Zengårdenin sanghalle, että zen-pappi ei voi kuunnella omaa sydäntään vaan täytyy totella opettajien käskyjä.

      Eihän se mikään yllätys pitäisi olla, koska HZC:n traditioon kuuluu oleellisena osana guru-suhde opettajaan, jossa opetuslapsi joutuu luovuttamaan ylimmän määräysvallan omasta elämästään mestarille. Tätä guru-suhdetta Bodhi rikkoi, kun hän ei totellut opettajien määräyksiä vaan halusi jossain asiassa ”kuunnella sydäntään” tai kuten Jare asian esitti olla ”itsensä herra” ja ”oma lamppunsa”. HZC:n guru-käytännössä tämä ei yksinkertaisesti ole sallittua. Siitä kyseinen draama johtui.

      Poista
    6. Oikeasti Sami,
      tämä on minulle tärkeä kysymys. Miksi et suostunut keskustelemaan meidän kanssamme erottuasi sanghasta?

      Sami, sinulle oli katettu koko estradi. Olimme täysin avoinna kuulemaan asiasi. Koko sangha kohisi ja puhisi tohkeissaan: silloin suora puhe olisi tehnyt valtavan vaikutuksen, jos olisit paljastanut jotain olennaista. Lähes kaikki olivat läsnä kuulemaan Sinua.

      Jos kaikki se mitä sanot tässä blogissa pitäisi paikkaansa, eikö meille kertominen olisi silloin ollut ensimmäinen prioriteetti?

      Miksi valitsit puhua julkisuuteen tässä blogissa, mutta et meille asian osaisille kasvotusten? Miksi satutat monia ystäviäsi tässä blogissa; mutta silloin kun asia oli tuore, et suostunut kohtaamaan meitä? Häpeätkö jotain?

      Poista
    7. ”Toiseksi: asuin Zengårdenissa, kun Bodhi valmistui zen-papiksi, hän on kuumaverinen nuori mies ja minun on helppoa ymmärtää, että ongelmia tuli.”

      Mistä lie keksit, että Bodhi/Simo olisi ”kuumaverinen nuori mies”. Vaikka eipä sillä sinällään ole asian kanssa tekemistä; tapa, jolla Sante häntä kohteli, ei todellakaan ole hyväksyttävissä riippumatta siitä, millainen temperamentti hänen oppilaallaan on.

      Mutta koska nyt asian otit esille, niin en halua jättää tätä ilman vastalausetta, sillä se voi vaikuttaa kuvaan tapahtuneesta. Simo ei mielestäni ole impulsiivinen tai kontrolliton henkilö. Hän ei myöskään ole millään tavalla aggressiivinen.

      Sillä, mitä Simon ja Santen välillä tapahtui, ei ollut mitään tekemistä Simon temperamentin kanssa. Kyseessä oli pikemminkin se, että Santelle oli epämiellyttävää, että Simon ajattelu kehittyi sellaiseen suuntaan, josta Sante ei pitänyt.

      Poista
    8. Kun tapasin Simon ekaa kertaa Zengårdenissa, hän ylpeästi kertoi rikkoneensa Sensein määräystä. Kun hänen pappisopinnot olivat valmiit, Sensei määräsi Simon pois zen-piireistä. Hänen oli mentävä siviilitöihin sanghan ulkopuolelle vähintään puoleksi vuodeksi. Vasta sen jälkeen hän voisi tehdä suuren päätöksen ryhtyä zen-papiksi, jos silloin vielä niin haluaa.

      No mitä yli-innokas pappiskokelas teki. Hän lähti Zengårdenista mennäkseen Japaniin zen-luostariin puoleksi vuodeksi opiskelemaan zeniä vastoin Senein selkeää määräystä. Sieltä hän palasi takaisin Zengårdeniin ja pian hänet vihittiin zen-papiksi. Loppu onkin dokumentoitu täällä tarkoin. Olisi ehkä sittenkin ollut syytä tarkemmin totella Sensein määräystä?

      Simo, jos luet tätä: korjaa tarinan virheet, jos niitä näet.


      Poista
    9. Simo tuntuu toimineen viisaasti. Jos hän ei olisi lähtenyt tutustumaan toisiin zen-traditioihin ja tyyleihin, olisi "Santen zen" jäänyt hänen ainoaksi vertailukohteekseen. Tavatessaan muita opettajia sai hän todellisia vertailukohtia arvioida haluaako jatkaa Zengårdenissa pappina. Hän sai myös eväitä kyseenalaistaa opettajaansa, kuten terveissä opetussuhteissa on tärkeää tehdä. Jos zen-pappi ei saa kyseenalaistaa asioita ja opetuksia, missä on se paljon puhuttu "Great Doubt"? On opettajan heikkoutta mikäli hän ei osaa vastata kritiikkiin terveellä tavalla.

      Mutta eiköhän tässä ole kysymys ennenkaikkea vallasta ja vallankäytöstä. Se näyttää olevan zenissä yleisestikin tärkeämpää kuin oivallukset yms sivuseikat.

      Poista
    10. Senseit ja Simo olivat yhteisymmärryksessä siitä, että Simo matkusti sekä senseiden opettajan luo Rochester Zen Centerille että Tangen roshin temppeliin Japaniin. Kaikki tiesivät mihin hän meni, mukaan lukien senseit. Jos se olisi ollut este zen-papiksi vihkimiselle, ei hänestä zen-pappia olisi vihitty.

      Kirjoitit aiemmin miten ”Jokaisen tulee olla itsensä herra, Buddhan sanoin ”oma lamppunsa”.” ja että ”Minä olen itseni herra. Niin on Timo ja Samikin.”. Et ollut muka koskaan kuullutkaan opetuksista, joiden mukaan HZC:n opettajien käskyjä täytyy totella jne.

      Kuitenkin nyt kirjoitat tässä värittämässäsi tarinassa, miten ”Sensei määräsi Simoa” ja miten Simo ”rikkoi Sensein määräystä” kun teki ”vastoin Sensein selkeää määräystä” ja miten hänen olisi ”ollut syytä totella Sensein määräystä”.

      Olet tuonut esille myös, miten HZC ei ole demokraattinen vaan ”ope on iso kiho”, joka määrää.

      Näytät olevan hyvin selvillä HZC:n guru-lahkomaisesta luonteesta. ”Itsensä herra” ja ”oma lamppunsa” taisivat olla vain tyhjää retoriikkaa.

      Poista
    11. Voi Simo, sano nyt sinäkin jotain. Oliko viestissäni virheitä? Nämä anonyymit valtaa koko kentän.

      Kerro vaikka siitä, miten tulit lähteneeksi koko Zengårdeniin. Sinä kerrot sen niin hauskasti.
      Mälsä lyhennelmä tässä:
      Käytyään parin tunnin johdannon Helsingissä, Simo otti seuraavan lautan Tukholmaan ja suoraan Zengårdeniin asumaan ja pappiskoulutukseen. Puhutaanko impulsiivisesta ihmisestä?

      Normaalisti käydään johdanto, istutaan muutama kuukausi viikoittain ryhmässä 1-2h, zazenkaihin päiväksi, muutama kuukausi ryhmässä, viikonloppu-retriitille, muutama kuukausi ryhmässä, 4-7pv retriitille.

      Poista
    12. Impulsiivinen ja kuumaverinen eivät tarkoita samaa.

      Jos joku tekee nopeasti oikealta tuntuvia päätöksiä, tämä ei tarkoita että hän olisi automaattisesti jotenkin hankala ja aggressiivinen ihminen. Yksi Simon lähtöön liittyneistä opettajien kertomsita valheistahan oli juuri se, että hän olisi lyönyt lähtiessään nyrkillä reiän seinään ja käyttäytynyt muutenkin aggressivisesti. Tämähän oli ihan puuta-heinää, mutta sinä Jare tulit vahvistaneeksi tarinaa väittämällä Simoa "kuumaveriseksi".

      Poista
  18. Jare:
    ”Kuka kertoisi, että zazenissa on kyse luopumisesta – ei saavuttamisesta?” ”Haluan pitkillä rankoilla zazen-jaksoilla venyttää mieleni äärimmilleen; kehittyäkseni, muuttuakseni. (...) Tullakseni Buddhaksi-Heränneeksi.”

    ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä. Sinä huomasit paradoksin, jonka piilotin tekstiin. Ratkaisepa se!

      Poista
    2. Miksi kukaan tekisi paljon töitä - luopuakseen kaikesta?

      Poista
    3. Suurin ristiriita tuossa on se, että puhut luopumisesta ja ei-saavuttamisesta, mutta heti perään luettelet mitä kaikkea haluat kovalla suorittamisella saavuttaa.

      Poista
    4. Onko se vieläkin liian vaikea?
      Tässä lisävinkki:
      Onko sohvanpohjalle juuttuminen ainoa tapa luopua?
      Olisiko olemassa energinen tapa luopua?
      Kaikki zen-mestarit ovat sellaisen löytäneet.

      Poista
    5. Kirjoitat ensin, miten kannat huolta niistä henkilöistä, joille zen-harjoitus aiheuttaa mielenterveysongelmia. Seuraavaksi tuot esille juuri sen mentaliteetin, joka ongelmat aiheuttaa, eli rankalla suorittamisella pusketaan mieltä äärirajoille, kun yritetään saavuttaa muuttuminen buddhaksi.

      Kukaan ei ole täällä väittänyt, että sohvan pohjalle juuttuminen olisi ainoa vaihtoehto sellaiselle toiminnalle. Kirjoitat luopumisesta. Yksi hyvä luopumisen muoto on uskonnollisista ideoista luopuminen; maailman ja elämän katsominen sellaisena kuin se on. Voi olla suuri vapautus lakata jahtaamasta vapautusta.

      Poista
    6. Jokainen tavallaan.

      Poista
  19. Oletko Jare oikeasti sitä mieltä, että jossain asiayhteydessä olisi ollut ihan ok verrata Simoa Jokelan koulusurmaajaan? Siis ihan oikeasti?

    Ota myös huomioon, että Jokelan tapahtumat olivat tämän "vertauksen" tapahtuessa (2007) vielä kohtuullisen tuoreet ja HZC:kin järjesti muunmuassa muistotilaisuuden uhreille.

    Kyllä se oli törkeää toimintaa Santen taholta asiayhteydestä riippumatta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiayhteydestä sen verran:
      tuskinpa kumpikaan Sensei on verrannut Jokelan murhaajaa eronneeseen oppilaaseensa. Miksi olisi: eihän Bodhin pyllistelyä dokusanissa voi mitenkään verrata joukkomurhaajaan. En usko tarinaasi. Jotakin tässä menee väärin.

      Lopetan tähän Anonyymien kommentoimisen. Ellei ihminen kehtaa käyttää omaa nimeään keskustelussa, myös minä luotan hänen omaan arvioonsa kommenttiensa arvosta.

      Poista
    2. jare, aika tosi surullista tuo sinun sinisilmäisyytesi kun et suostu näkemään totuutta. Useat todistajat ovat kertoneet Santen Jokelan vertauksesta ja silti haluat uskoa gurusi pyhyyteen. Toimintasi edustaa tyyppillistä lahkossa olevan henkilön aivopestyä käytöstä.

      Poista
    3. Zengårdenissa harjoittanut Chris kirjoitti tämän blogin keskusteluissa, kun häneltä kysyttiin oliko hän paikalla Santen verratessa Simoa Jokelan koulusurmaajaan seuraavasti:

      "Chris 1. toukokuuta 2012 13.43:
      Olin paikalla. Kommentti oli erittäin mauton, mutta se ei ollut vakava eikä suurelle yleisölle tarkoitettu PR-lausahdus Simosta. Huonot vitsit pienessä porukassa eivät ole vallan väärinkäyttöä."

      Tuossa Chris esittää omana näkemyksenään ettei vertaus ollut hänestä vakava. Hänellä on tietysti oikeus omaan mielipiteeseensä, joskin olen hyvin vahvasti eri mieltä.

      Jokatapauksessa tämä, Jare, todistaa että Sante käytti tällaista vertausta. Tämä ei siis ole Simon tai kenenkään muunkaan keksimä perätön väite. Voit varmaankin olla Chrisiin yhteydessä mikäli kaipaat vahvistusta.

      En ihmettele, ettet tätä helpolla usko, sillä väkisinkin järkevällä ihmisellä nousee otsa lattiasta muutaman tuuman jos opettaja harrastaa tällaisia vertauksia. Jos otsan lattiassa pitäminen on totuutta tärkeämpää, ei ole muuta mahdollista kuin kiistää totuus.

      Poista
    4. OK. Jos tarina on tosi, osoittaa se sen, että Sensei tekee virheitä. Tarkoitatko, että vain virheetön voi olla Sensei? Olen itsekin nähnyt heidän tekevän virheitä. Sellaista se on ihmisen kesken. En pidä heitä virheettöminä. Vaaditko sinä sellaista?

      Aion yhäkin kumartaa otsa maahan, koska se on osa dokusania, kun oppilas kohtaa opettajan. He puolestaan kumartavat omaa opettajaansa. Kaikki me kumarramme buddhan kuvaa ja toinen toistamme, joka zazenin lopussa. Se on merkki kunnioituksesta. Pidätkö kunnioitusta pahana?

      Cris toimii nimellään. Etkös sinäkin voisi laittaa nimesi näkyviin? Se olisi jotenkin tasa-arvoisempaa. Et loisi mielikuvaa, että häpeät puheitasi ja piiloudut Anonyymin naamion taakse.

      Poista
    5. Sori Chris,
      tuli kirjoitusvihe nimesi kohdalla.

      Poista
    6. Ihmiset tekevät virheitä, mutta entisen oppilaan vertaaminen vastikään tapahtuneen Jokelan kouluammunnan murhaajaan on niin törkeää, että se osoittaa jo jotain muutakin kuin erehtyväisyyttä. Se tuntuu suunnitelmalliselta.

      Poista
    7. En tiedä ketä pyydät kirjoittamaan omalla nimellään (nähdäkseni kirjoittajia on täällä ainakin tusinan verran) mutta voin tietysti vastata omasta puolestani.

      Kirjoitan anonyyminä kahdesta syystä:
      -Ensinnäkään minulla ei ole mitään henkilökohtaista tavoitetta täällä ajettavanani. En halua mainostaa itseäni tai persoonaani. En ole mitenkään merkittävä. Mielipiteeni pohjautuvat siihen mitä kuka tahansa tämän blogin lukija voi selventää itselleen jos haluaa. Jos jotain, toivon että voin auttaa ihmisiä irrottautumaan epäterveen kultin pauloista tuomalla keskusteluun mukaan kriittisiä näkemyksiä joistain tapahtumista.

      -Toisekseen en halua joutua minkään kultin mustalle listalle. Maailma on esimerkkejä pullollaan siitä mitä arvostelijoille tehdään. En haluaisi esimerkiksi Bodhin-roshin teishon aiheeksi, jossa minusta tehdään täysin valheellisin ja perättömin tiedoin "sekopäinen mielenterveyspotilas" joka koettaa perustaa omaa traditiotaan.

      Epäilen, että jokainen muukin anonyymi kirjoittaja toimii anonyyminä samoista syistä.

      Noita sinun kommentteja lukiessani tunnen myötätuntoa. Ensin väität että on olemassa asiayhteyksiä joissa on ihan ok jos opettaja vertaa ex-oppilastaan koulusurmaajaan. Sitten kun tarkemmin kysytään voiko sellaista asiayhteyttä sinun mielestäsi oikeasti olla, kiistät koko tapahtuman. Väität ettei sellainen vertaus ole mahdollista - miksipä opettajat niin tekisivät? Kun sitten käy ilmi että tapahtuma onkin tosi, muutat sen yhtäkkiä taas "pieneksi virheeksi" joka ilmeisesti voisi lipsahtaa kenen hyvänsä suusta.

      Minusta tuntuu, että olet pahasti hukassa oman itsesi kanssa vaikka väitätkin olevasi "itsesi herra". Kirjoitat luopumiseen tähtäävästä, pakottavasta harjoituksesta, mutta haluat "Buddha-heränneeksi". Kirjoituksistasi päätellen herrasi on jossain muualla, vaikket itse näytä sitä ymmärtävän. Sinun mielipiteitäsi on varmasti keskustelun keinoin mahdotonta muuttaa, mutta silti jollekulle toiselle näiden keskustelujen lukeminen voi olla hyödyksi.

      Poista
    8. "Sinun mielipiteitäsi on varmasti keskustelun keinoin mahdotonta muuttaa, mutta silti jollekulle toiselle näiden keskustelujen lukeminen voi olla hyödyksi".

      Olen kokenut tämän blogin keskustelut erittäin hyödyllisiksi. Uskon että joillekkin zen lahkoon kuuluminen voi olla tärkeä osa elämää josta saa voimia ja mielenrauhaa. Joidenkin mielenterveydelle taas zen lahkoon kuuluminen voi olla erittäin haitallista. Toivon että näistä asioista keskustellaan julkisesti ja toivon myös että uskontojen uhrien tuki ry laittaa sivuilleen infoa zen buddhismin ikävemmistä puolista.

      Esim. mielestäni on käsittämätöntä että zen opettajilta ei vaadita vähän syvempää ymmärrystä psykologiasta, jos se voisi ehkäistä ihmisten mielenterveysongelmien puhkeamista intensiivisen meditoinnin aikana.

      Poista
    9. Kukaan ei tietystikään ole virheetön, vaikka illuusioita yli-inhimillisestä viisaudesta zen-piireissä yritetäänkin luoda. Nämä jutut eivät kuitenkaan kerro vain jostain pienestä virheestä vaan kieroutuneesta uskonnollisesta ideologiasta ja valtasuhteista. Se, että uskonnollisen mestari opettaa, että toisten täytyy itsensä kuuntelemisen sijasta totella ehdoitta hänen käskyjään ja vertaa oman sydämensä kuuntelemista Jokelan murhaajan tekoihin, on sairasta touhua.

      Kunnioituksessa ei ole mitään pahaa, mutta siinä vaiheessa kun se muuttuu palvomiseksi ja kuten tässä tapauksessa, kieroutuneisiin guru-suhteisiin, niin silloin se on hyvinkin vaarallista. Se, että nämä struktuurit on rakennettu uskonnollisen tradition sisälle ja guru-suhteen muodostamiselle on luotu jopa oma mestari-opetuslapsi-rituaali, johon ihmisiä kannustetaan, on kyllä kaukana terveestä toiminnasta.

      Poista
  20. Ymmärrän että keskustelu jota täällä käydään profiloituu tiettyyn perimyslinjaan. Haluan silti tuoda esiin, osaltaan sen tähden, että joissakin viesteissä koko meditaatio halutaan nähdä negatiiviseksi asiaksi, että mielestäni meditaatio voi olla hyvin auttava tekijä jokapäiväisessä jaksamisessa. Se antaa mahdollisuuden kuunnella kehon perustoimintoja, mikä rauhoittaa kaiken tämän kiireen keskellä. Olen kuitenkin samoilla linjoilla Samin kanssa luostariharjoittamisen vaaroista; tuollainen kuulostaa hyvin extremeltä länsimaisessa yhteiskunnassa.

    Haluan myös tuoda esiin, että zenistä löytyy hyvin vaikutusvaltaisia opettajia, jotka eivät ole ryvettyneet skandaaleissa, esimerkiksi Thich Nhat Hanh, joiden elämäntyötä kanssaihmisten puolesta, ainakaan minä en voi kuin ihailla. Tosin nämä hahmot, joita itse arvostan, ovat kaikki yhteiskunnallisesti suuntautuneita. Ja siinä haluaisinkin haastaa perinteistä meditaatio käsitystä. Mitä se mielen muutos, vapautuminen, nirvana, lopulta ovat, jollei niistä ole hyötyä myös muille? Eikö se asian ydin ole juuri kokonaisuus, tähän maailmaan vaikuttaminen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavan vähissä ovat nämä ryvettymättömät zen-opettajat. Thich Nhat Hanh vaikuttaa minusta positiivisessa mielessä nähtynä enemmänkin mindfulness-opettajalta, kuin zen-opettajalta. Negatiivisessa mielessä nähtynä taas hänkin ylläpitää guru-kulttia suostumalla idealisoinnin kohteeksi.

      Poista
  21. Näitä guru-suhteita pohtiessa on hyvä pitää mielessä sellainen seikka, ettei guru voi yksin asemaansa luoda. Koko yhteisö on mukana rakentamassa tällaista epätasa-arvoista asetelmaa.

    Esimerkiksi Simon vertaaminen koulusurmaajaan tapahtui harjoittajien läsnäollessa. Heidän reaktionsa tuollaisiin vertauksiin on oleellista opettajan toiminnalle jatkossa. Mikäli ihmiset osoittaisivat välittömästi ettei tuollaista toimintaa suvaita, ei opettajakaan voisi sellaista jatkossa harrastaa - mikäli siis mielii opettajana jatkaa. Jos taas harjoittajat kuuntelevat tuollaisia letkautuksia hiljaa hyväksyen tai silmät palvovan hyväksyvästi kiiluen, sama peli jatkuu ja vahvistuu.

    Toivottavasti näistä blogikirjoituksista ja niihin liittyvistä keskusteluista tarttuu jonkin verran lisää rohkeutta kyseenalaistamiseen niilläkin, jotka kaikesta huolimatta haluavat jatkaa tällaisten traditioiden tukemista omalla osallistumisellaan. Genovese-syndrooma on valitettavan todellinen ilmiö joukoissa.

    VastaaPoista
  22. Jare mitä mieltä olet Santen tekemästä taulukosta jossa käsitellään harjoittajien mielenterveys ongelmia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On vaikea keskustella Anonyymin kanssa. Kun toinen puhuu naamio kasvoillaan, ei keskustelua ole. Miten voi vastata toiselle, jos tämä vaihtelee henkilöä ja mielipiteitään, niin kuin monen käyttämä Anonyymi-tunnus luonnostaan tekee.

      Kannatan demokraattista prosessia, siihen kuuluu avoin keskustelu kaikista asioista. Ihan kaikista asioista. Mutta kuten sanottua keskustelu tapahtuu kansalaisten välillä. Sitä prosessia ei Anonyymin kanssa ole. Tämä olkoon viimeinen kerta kun vastaan. (taitaa olla jo toinen tai kolmas tälläinen lupaus).


      Sante-Sensei vertaa taulukossaan vuosittain väestössä tapahtuvia psykooseja ja psyykkisten kriisien määrää Zengårdenin vastaaviin lukuihin keskiarvojen tasolla. Näyttää olevan hieman yli oletusarvon (Ruotsi ja Suomi lienee vaihteluvälin alalaidassa). On varmaankin ollut vaiheita kuten alkukauden samurai-mentaliteetti, jolloin psykoosit ja kriisit ovat olleet yleisempiä, mutta sittemin luvut tasoittuneet alemmalle tasolle.

      On kuitenkin muistettava, että yksi jäsen on tietääkseni tehnyt itsemurhan. Se on pysäyttävää ja traumatisoivaa itse kullekin. Sekin lienee tuolla taulukossa vain yhtenä "krisinä".

      Ei noista luvuista ylpeä voi olla. Haluaisin ajatella, että vain terveimmät hakeutuvat tähän rankkaan kouluun. Se ei kuitenkaan taida olla niin.

      Poista
    2. "Ei noista luvuista ylpeä voi olla."

      No ei todellakaan jos on edes pikkiriikkinen tietämys tilastotieteistä... :D

      Poista
    3. Onko analyysissäni jotain vikaa? Käsittääkseni Zengårdenin arvot osuvat väestön yleiseen vaihteluväliin; haarukan ylälaitaan, mutta kuitenkin vaihteluväliin.

      Poista
    4. Zengårdenin "vuosittainen" esiintyvyys on tutkittu otoksella, joka on vain murto-osa vuodesta.

      Jos 85 harjoittajaa käy yhdellä 7-pv sesshinillä vuodessa ja oireilu tutkitaan tämän aikana, tämä kattaa vuoden esiintyvyydestä 1/52

      Tätä 1/52 kerrointa voi käyttää normaalipopulaation oireilun kertoimena, jos haluaa vertailla Santen statistiikan sesshinkävijoiden (ei siis asukkaiden) oireilulukuja normaalipopulaatioon.





      Poista
    5. Hei Timo,
      Tarkoitatko ettei Senseille ole kulkeutunut tieto jäsenten koko vuoden psykooseista?

      Poista
    6. Minusta on selvää, että koko statistiikka on lähinnä vitsi joka nopsaan kyhättiin keskusteluun perusteiksi. Selvästikään Santella ei ole tilastollisia taitoja kun tuollaisia statistiikkoja esittää (esimerkiksi se että samat ihmiset on laskettu useaan kertaan eri retriiteillä).

      Ehkä hän ajatteli ettei sillä ole väliä mitä lukuja esittelee kunhan ne edes näennäisesti osoittavat ettei hommassa ole mitään ongelmia. Kuten Bodhin-roshin teishossa esitetyt valheet, tämäkin jälleen osoittaa sen että "totuus" näyttää olevan tälle "opettajalle" hyvin joustava käsite - pääasia näyttää olevan että se joustaa oman edun suuntaan.

      Poista
    7. En usko, että opettajat tietävät jokaisen sesshinilläkävijän yksityisasioita koko vuoden ajalta. Monet eivät psykiatrisia ongelmiaan muille kerro, eikä monilla jäsenillä ole mitenkään säännölliset tai ylipäätään erityisen läheiset suhteet opettajiin. Useimpien kontakti opettajiin rajoittuu retriiteille.

      Santen taulukko on jälkikäteen kyhätty. Tulee selkeästi esille, että mitään tilastoa ei ole pidetty. Hän itse kirjoittaa, että kävijöiden määrät ovat arvioita. Mielenterveysongelmatapausten kohdalla hän kirjoittaa ”muistaakseni” ja pyöristelee lukuja, koska on epävarma muististaan. Sante on ihan syystäkin epävarma, sillä ihmisen muisti on hyvin hatara. 15 viimeisen vuoden yksityiskohtien muistamisessa hävikkiprosentti on todella suuri.

      Santen taulukon lukujen perusteella opettajat eivät näytä tietävän tai muistavan edes kaikkia fulltime-harjoittajille Zengårdenissa tapahtuneita psykoositapauksia.

      Edellä otettiinkin jo esille, että sesshinit ovat vain 4-7 päivää vuodesta. Lisäksi fulltime-harjoituksessa on yleensä noin 10 henkeä kerrallaan. Taulukon 30 fulltime-harjoittajasta suurin osa on siis Zengårdenissa vain lyhyemmän ajan. Tämä täytyisi ottaa huomioon, jos jotain vertailuja muun väestön koko vuoden tilastoihin haluaisi tehdä.

      Kaiken kaikkiaan kyseinen taulukko ei vaikuta minusta lainkaan luotettavalta. Lisäksi tilastomatemaattisista virheistä johtuen luvut eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia. Parempi olisi ollut vain myöntää, ettei tilanteesta ole oikein kunnon kuvaa ja lähteä keskustelemaan avoimemmin niistä lähtökohdista.

      Samin kritiikin aiheena olivat erityisesti pitempään (yli 3 kuukautta) fulltime-harjoituksessa olleet, joista useille hänen mukaansa tuli psykiatrisia ongelmia. Kritiikki vesitettiin sitten tällä ”statistiikalla”, josta mitä ilmeisimmin puuttuu suuri osa tapauksista ja jossa 4 tai 7 päivän retriiteillä käyneet laitetaan samaan ryhmään kuin fulltime-harjoitukseen pitempään osallistuvat ja lopuksi verrataan sitten näitä lyhyen aikavälin tapahtumia muun väestön koko vuoden tapahtumiin.

      Poista
    8. Jos käyttää kerrointa 1/52 suhteuttamaan normaalipopulaatioon niihin jotka käyvät sesshinillä kerran vuodessa, saadaan lähes varmasti sesshinillä kävijöille suurempi riski saada psykoosi. Mutta niin käy jos verrataan normaalipopulaatiota ja loma-aikaa, matkustamista, raskausaikaa, jne. Aina kun ollaan pois normaalista ympäristöstä riski psykoosille kasvaa huomattavasti.


      Tietysti opettajat tekevät kaikkensa huomatakseen oireet, mutta aina tämä ei onnistu. Ei se tarkoita sitä, että Zazen retriitit olisivat erityisen vaarallisia.

      Poista
    9. "Ei se tarkoita sitä, että Zazen retriitit olisivat erityisen vaarallisia."

      Kyllä se itseasiassa tarkoittaa. Mutta joka tapauksessa pointtihan olikin itseasiassa suorittavan ja pakonomaisen full-time harjoittamisen vaarallisuus, eivätkä lyhyet retriitit.

      Poista
    10. Anonyymi:
      ..."suorittavan ja pakonomaisen full-time harjoittamisen"...

      Ei Zengårdenissa asuminen tuollaista ole. Vaikka lähin kylä on kaukana, siellä on ihania ihmisiä ja paljon vapaata aikaa kuljeskella kauniissa luonnossa.

      Poista
  23. Ääni monien joukossa1. toukokuuta 2013 klo 16.31

    Jare, olen itsekin ollut aikoinaan hyvin tiukkana sen suhteen, kuinka mielestäni pitäisi tehdä ja toimia (kuten sinäkin vaikutat olevan). Itsellänikin oli idea siitä, että asioista anonyyminä kirjoittaminen olisi jotenkin pelkurimaista. Tosin tämä oli ennen internetin aikakautta, eli jo jonkin aikaa sitten. En silloin vielä käsittänyt, mitä kaikkia seurauksia avoimuudesta voi olla. Halusin elää niin, että voin seisoa kaiken takana. Seison kyllä edelleenkin kaikkien tekojeni ja sanomisieni takana, mutta nykyään olen ymmärtänyt senkin, ettei kaikkea tarvitse paljastaa julkisesti.

    Ymmärrän, jos koet turhauttavana sen, että itse niin sankarillisesti esität mielipiteesi näistä herkistä aiheista, kun taas useimmat muut syystä tai toisesta haluavat suojella identiteettiään. Jokaisella on kuitenkin vapaus valita ja se on myös sinun oma valintasi, että esiinnyt täällä omalla nimelläsi.

    Kirjoitat, että elämme demokratiassa. Huomauttaisin kuitenkin, että vaikkapa se mitä puoluetta äänestää, ei ole julkista tietoa. Ei ole myöskään olemassa mitään pakkoa identiteettinsä paljastamiseen, jotta voisi saada äänensä kuuluviin.

    Tätäkään keskustelua ei todennäköisesti olisi koskaan tapahtunut, jos kaikkia vaadittaisiin paljastamaan identiteettinsä. Olet ollut todella aktiivinen täällä ja ymmärtääkseni keskustelu on tärkeä myös sinulle. Ehkä voisit harkita sitä, voisitko hyväksyä ja arvostaa toisten valintoja ja olla iloinen siitä, että on olemassa paikka, missä voit saada jakaa muiden sensuroimattomat ajatukset. Sellaista mahdollisuutta et todennäköisesti olisi muuten koskaan saanut.

    Tämä on ensimmäinen kerta, kun kirjoitan tänne. Tähän asti olen tyytynyt nuolemaan haavojani omassa rauhassani. Kokemukseni lahko-dynamiikkaa sisältävästä uskonnollisesta yhteisöstä olen jakanut vain muutamien harvojen ystävien kanssa, joista useimmat eivät itse ole olleet mukana missään vastaavassa.

    Täällä blogissa käydyn keskustelun seuraaminen on antanut minulle voimia ja nopeuttanut paranemisprosessiani. Lahkosta tai lahkonkaltaisesta ryhmästä lähtemisen jälkeen alkaa paranemisprosessi. Se on syvä ja monimutkainen prosessi. Tieto siitä, ettei tilanteessaan ole yksin, on hyvin tärkeä osa paranemista.

    Paranemisprosessille voisi aiheutua vakavaa vahinkoa, jos kesken kaiken paljastaa ja altistaa itsensä ja ajatuksensa niille ihmisille, jotka vieläkin ovat mukana siinä ryhmässä, jossa joutui kokemaan vallan väärinkäyttöä ja josta joutui suljetuksi ulos (johtuipa se sitten heräämisestä tai sopeutumisvaikeuksista). Sellaisessa ympäristössä ei voi paljastaa ja altistaa itseään ja ajatuksiaan ennen kuin on paranemisprosessinsa kautta tullut riittävän vahvaksi. Ehkä siitä voisi olla jossain tapauksessa apua, mutta siinä tapauksessa sen täytyy kyllä olla henkilön oma vapaasti tekemä valinta.

    Kenenkään ei pitäisi joutua epäilemään oikeuttaan ilmaista itseään riippumatta siitä valitseeko tuoda asiansa esille anonyyminä vai omalla nimellään. Myös itsensä ilmaisu anonyyminä on normaali sallittu käytäntö demokraattisessa yhteiskunnassamme ja se mahdollistaa sellaisten mekanismien ohittamisen, jotka muuten saisivat monet pysymään hiljaa.

    Tätä keskustelua tarvitaan. Kuten jo sanoinkin, ehkä Jare voisit olla iloinen siitä, että kaikki nämä ihmiset saavat äänensä kuuluviin näissä herkissä asioissa, mikä muuten ei ehkä olisi mahdollista. Mahdollisuus saada jakaa muiden ihmisten ajatuksia ja pohdintoja asioista, joista muuten on tabua puhua, on suuri etuoikeus ja voimavara. Jos mietit asiaa, niin ehkä huomaat, että jopa sinulle itsellesikin on tästä hyötyä?

    VastaaPoista
  24. Ääni monien joukossa1. toukokuuta 2013 klo 16.34

    Mitä Samiin tulee, niin minulla on täysi ymmärrys sitä kohtaan, että hän tarvitsi aikaa asioiden sulattelemiseen ennen kuin saattoi kohdata sanghan ja että hänen täytyi saada tehdä se kohtaaminen omalla tavallaan. Samilla on täysi oikeus itse valita kanavansa, mitä kautta haluaa asiansa tuoda esille. Hänellä on täysi oikeus valita sellainen tapa, että se tapahtuu enemmän hänen omilla ehdoillaan.

    Voi vain kuvitella, miten vaikeassa tilanteessa Sami oli, kun hänellä oli varmasti jo aivan tarpeeksi läpikäymistä omassa prosessissaan ja siinä hullunmyllyssä, mihin hän oli joutunut. Samalla häntä kuitenkin yritettiin saada vielä HZC:n sanghan eteen vastaamaan esittämästään kritiikistä, jonka hän alun perin oli tarkoittanut yksityisesti opettajille ja jonka esittäminen yksityisestikin oli vaatinut Samilta paljon rohkeuden keräämistä.

    Olisin varmasti tehnyt itse vastaavalla tavalla Samin tilanteessa – vetäytynyt syrjään ja antanut prosessille oman aikansa ja palannut asiaan sitten, kun olisin saanut riittävästi selkeyttä siihen, että ylipäätään haluaisin tulla niiden asioiden kanssa julkisuuteen.

    Jos antaa itselleen luvan ajatella itse, on elämä paljon monimutkaisempaa verrattuna siihen, että elää valmiiden ideoiden ja mielipiteiden mukaan, olivatpa ne sitten uskonnollisia dogmeja tai muita ajatuksia, joihin on tullut indoktrinoiduksi tai muuten vain valinnut uskoa. Epäileminen ja kyseenalaistaminen ovat vaikea ja usein yksinäinen tie. Voi viedä aikaa ennen kuin on valmis kohtaamaan muut sellaisen tapahtuman jälkeen, mihin Sami joutui mukaan. Mielestäni Sami tuli asioidensa kanssa esille hyvin pian. En näe, että hänellä olisi ylipäätään edes ollut mitään velvollisuutta tehdä sitä. Se oli mielestäni tosi vahvasti tehty Samilta. Olen siitä hänelle kiitollinen ja arvostan sitä suuresti.

    Ettei se tapahtunut aiemmin tai jollain muulla tavalla, ei häiritse minua ollenkaan. Ei ole mielestäni kenenkään meidän muiden tuomittavissa, että oliko oikea vai väärä tapa Samilta tuoda asiansa esille silloin ja sellaisen kanavan kautta kuin hän teki. Mielestäni se on Samin oma asia. Kyseessä on hänen oma prosessinsa.

    Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että Sami on omalta osaltaan valaissut sitä, mitä HZC:ssä tapahtuu, jotta me muut yhteisöstä eronneet saamme lisää vertailupohjaa omille kokemuksillemme.

    Aikaisemmin, kun joku on lähtenyt HZC:ltä, Zengårdenista tai ZBS:stä ulossulkemisen tai konfliktin takia, ei siitä ole seurannut sen suurempaa numeroa. Samin tapaus ei ole mitenkään ainoa laatuaan. Uniikkia siinä kuitenkin on se asema, joka Samilla HZC:llä oli. Siksi hänen eroaan ei voitu ohittaa vain olankohautuksella. Siitä syystä myös monen kiinnostus heräsi, että mitä oikein tapahtui.

    Se, että Sami jakoi kokemuksensa, on avannut mahdollisuuden myös tähän keskusteluun. Minusta tämä foorumi (siis internet, missä ihmiset voivat valita olla anonyymejä) on täydellinen ympäristö keskustelulle. On vaikea kuvitella mitään parempaa tapaa.

    Olen kiitollinen sekä internetille, Samille, Ukulle että kaikille muille keskusteluun osallistujille, anonyyminä tai nimellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ääni monien joukossa,
      Hienoa että kirjoitit tähän. Pyydän anteeksi, jos olen kuulostanut ylimieliseltä.

      Ymmärrän huolesi Samista ja Timosta oman viitekehyksesi kuvakulmasta. Mutta entäpä me, jotka jäämme harjoittamaan Helsinki Zen Centerille. Onko meillä oikeusturvaa tälläisilta mustamaalausblogeilta?

      Minun kuvakulmastani katsoen kaverukset yrittivät vallata yhteisen harjoituspaikamme ja epäonnistuttuaan purkavat nyt turhatumistaan tässä blogissa. He valitsivat yhteistyökumppaniseen Ukun, joka on tunnettu buddhalaispiireissä riidan haastajana. Sami ja Timo käyttävät keppihevosenaan mielenterveyttä. Se on tavallaan perusteltua, koska on tapahtunut psykooseja, joissa ihminen kesken retriitin on jouduttu toimittamaan mielisairaalaan. Lisäksi muutamalla Zengårdenissa asuvalla on ollut univaikeuksia ja muita ongelmia. Varmasti myös Samin ja Timon ammattikin on herkistänyt heidät näkemään ongelmat muita herkemmin. Timohan on psykologi ja Samikin opiskelee alaa.

      Hieman taustaa: Sami oli Sensein valitsema johtaja yhteisöllemme. Timo oli yhdistyksen puheenjohtaja. He olivat kuin paita ja peppu, sulkien ulos meidät muut kahden hengen johtoryhmästään. Vaikka hallitus kokoontui, Timo vaiensi inhokkinsa kokouksissa puheenjohtajan vaikutusvallalla. Toisaalta Sami oli hyvin pidetty hengellinen johtaja. Tilanne kehittyi vuosien ajan. Muutaman kerran lyöttäydyin heidän olutseurueeseensa zazenin jälkeen, he tylysti kertoivat haluavansa olla kahden. Ajattelin (niin varmasti muutkin) että hyvä: saahan ihmisillä olla kahden keskistä asiaa. Kun tämä tapahtui useamman kerran, jätin heidät rauhaan.

      Ehkä he kokevat zenin terapiaksi ja halusivat kehittää Helsinki Zen Centeriä terapian suuntaan. Kun suunnitelma tuli ilmi, Sensei löi sille stopin. Sami ja Timo erosivat yhteisöstä seuraavalla viikolla.

      En tiedä kumpi linja on oikea. Ehkä zen tulisi ajatella terapiaksi Samin ja Timon tapaan; minua kuitenkin kiehtoo enemmän ajatus havahtumisesta tähän hetkeen. Siksi jäin Sensein porukoihin Helsinki Zen Centerille. Tämä blogi on kuitenkin satuttanut monia jäljelle jääneitä ja myös minua – zen-harjoitus on nimittäin elämäni herkimpiä asioita.

      Poista
    2. Wau. Siis äijät oikeasti kelaavat HZC:ssä että Sami ja Timo yrittivät vallata mestan.. Sii Wau. Talking baut vainoharhaisuus. Mutta sehän onkin yksi kulttien ominaispiirteistä.

      Kuvitteletteko te myös, että kaikki nämä jutut täällä ovat vain valheita joita levitellään salaliittona HZC:n kaatamiseksi ja tilalle sitten nostetaan joku terapeuttinen zen?

      Hetkinen, eikös ordinary mindissa just ole opettajat psykologeja ja psykoterapeutteja? Ehkä tämä blogi onkin OM:n salainen hanke HZC:n päänmenoksi. Barry Magid ja kumppanit varmaan tehtailevat näitä posteja ja sepittävät valheita HZC:n viattomista opettajista... :D

      Poista
    3. Jare:
      ”Minun kuvakulmastani katsoen kaverukset yrittivät vallata yhteisen harjoituspaikamme ja epäonnistuttuaan purkavat nyt turhatumistaan tässä blogissa.” ”Kun suunnitelma tuli ilmi, Sensei löi sille stopin. Sami ja Timo erosivat yhteisöstä seuraavalla viikolla.”

      Mistä olet saanut tällaisen mielikuvan? Kuka sinulle tällaista on kertonut? Vai ovatko nämä vain sinun oman ajattelusi tuotoksia? Onko sinulla esittää jotain näyttöä siitä, että Sami ja Timo yrittivät vallata HZC:n? Vai oliko tämä ennemminkin spekulaatiota, että näin olisi ehkä mahdollisesti voinut olla? Aihe on mielenkiintoinen ja haluaisin mielelläni tietää, mihin nämä väittämät perustuvat.

      Poista
    4. Ihan ekaksi:
      huomattekos eron kahden Anonyymin viesteissä yllä? Ajatelkaa minun kannaltani, miksi jakaisin tuntojani tälläiseen blogiin, kun luvassa on kurakohtelu, vaikka samaa tunnusta käyttää muutama aikuinenkin.

      Asiaan:
      Anonyymi kirjoitti:
      ”Mistä olet saanut tällaisen mielikuvan? Kuka sinulle tällaista on kertonut? Vai ovatko nämä vain sinun oman ajattelusi tuotoksia? Onko sinulla esittää jotain näyttöä siitä, että Sami ja Timo yrittivät vallata HZC:n?”

      Eikö se ole selvää heidän kirjoitustensa perusteella, että he halusivat kehittää suomalaista Helsinki Zen Centeriä eri tavalla kuin ruotsalainen Sensei? Kun Sensei otti yhteyden johtoryhmän ohi suoraan meihin muihin Helsingin harjoittajiin, Sami ja Timo loukkaantuivat. Miten muuten tämän voi käsittää, kuin haluna katkaista yhteys Senseihin ja siihen traditioon, jossa olimme olleet osana?

      Heti perään on sanottava, että ei siinä ole mitään väärää. Ihmisen tulee toimia omantuntonsa mukaan. Pitkään luulin heidän perustavan uuden ryhmän. Helsingin kokoiseen kaupunkiin sopii monia ryhmiä, vallankin jos lähestymistapa poikkeaa muista. Yksille zen on terapiaa, toisille rentoutusta, kolmansille coolia, neljänsille rankkaa, viidensille ikävystyttävää. Niin sen tuleekin olla. Se on hyvä niin.

      Kysymys kuuluukin:
      Miksi mollata muita?
      Miksi tämä blogi?

      Poista
    5. "Eikö se ole selvää heidän kirjoitustensa perusteella, että he halusivat kehittää suomalaista Helsinki Zen Centeriä eri tavalla kuin ruotsalainen Sensei?"

      Erikoinen näkökulma. Minusta taas näyttää, että he halusivat huolehtia sellaisista ihmisistä jotka olivat joutuneet kärsimään tradition piirissä. Kumpi on tärkeämpää, tradition pilkuntarkka seuraaminen vai ihmisten hyvinvointi?

      Varmaankaan Samin ja Timon päämääränä ei ollut ensisijaisesti mikään opillinen ristiriita joka synnyttäisi tarpeen kehittää traditiota toiseen suuntaan, vaan käytännössä ilmenneet ongelmat ihmisten mielenterveydessä.

      "Kysymys kuuluukin:
      Miksi mollata muita?
      Miksi tämä blogi?"

      Tuosta mollaamisesta voi varmaan kysyä Bodhin-roshilta joka julkisesti mollasi Samia opetuspuheessaan - kaiken lisäksi valheellisten tietojen perusteella. Tuonhan voi kukainenkin kuunnella tästä blogista. Myöhemmin puhe tietysti vedettiin pois itse RZC:n sivuilta.

      Tämän blogin tarkoitushan on tietysti varoittaa ihmisiä HZC:n ja zenin varjopuolista, ei mollata ihmisiä.

      Poista
    6. ”Eikö se ole selvää heidän kirjoitustensa perusteella, että he halusivat kehittää suomalaista Helsinki Zen Centeriä eri tavalla kuin ruotsalainen Sensei?”

      Tämä oli ilmeisesti vastaus kysymykseeni? Olet siis itse luonut esittämäsi teorian HZC:n valtausyrityksestä tämän blogin tekstien perusteella?

      Tosin muutit sen nyt lievempään muotoon, eli että Sami ja Timo olisivat vain halunneet kehittää HZC:iä eri tavalla kuin opettajat.

      ”Miten muuten tämän voi käsittää, kuin haluna katkaista yhteys Senseihin ja siihen traditioon, jossa olimme olleet osana?”

      Sami otti esille kritiikkinsä privaatisti opettajien kanssa, ensin kahdenkeskisessä tapaamisessa ja sen jälkeen kahden kesken kirjallisesti, kuten oli sovittu. Vastauksena kysymykseesi: ongelmakohtien esille nostamisen opettajien kanssa voi ymmärtää myös haluna yhteistyössä kehittää HZC:iä sellaiseen suuntaan, joka korjaisi tilannetta mielenterveyteen liittyvien sekä muiden ongelmien suhteen, joista Sami oli huolissaan.

      Olet tuonut esille kommenteissasi, että HZC ei ole demokraattinen vaan ”ope on iso kiho”, joka määrää. Varmaan tästä syystä Samikin joutui käymään läpi asiat ensin sisällään ennen kuin uskalsi ottaa ne esille opettajien kanssa. HZC on hyvin autoritäärisesti johdettu ja keskustelukulttuuri on puutteellista. Opettajat eivät ole tottuneet ottamaan kritiikkiä vastaan. Tästä syystä myös seuraukset Samin kritiikistä olivat niin dramaattiset. Kirjeessään opettajille, Sami jopa pyyteli anteeksi, että rohkeni esittää kritiikkiä. Ilmeisesti hän koki sen tarpeellisena HZC:n autoritäärisestä kulttuurista johtuen. Eikä syyttä, sillä Samin kritiikki otettiin vastaan niin aggressiivisesti, että Sami koki tarpeelliseksi erota yhteisöstä.

      ”Miksi tämä blogi?"

      Mielestäni se vaikuttaa aika selvältä: Samin ja monien muidenkin mielestä HZC:ssä on lahkomaisia vaarallisia piirteitä, jotka ovat epäterveellisiä ja haitallisia ihmisille. Sami on mitä ilmeisimmin kokenut velvollisuudekseen tiedottaa ja varoittaa muita näistä HZC:iin liittyvistä epäkohdista.

      Poista
  25. "Moni ei varmaankaan tiedä tarinaa miksi näin kävi, joten on hyvä se tässä kertoa.

    Yasutani Roshi oli valtuuttanut Philip Kapleaun opettajaksi Rochester Zen Centeriin, mutta ei ollut suorittanut "muodollista dharman siirtoa" eli inka seremoniaa. Yashutani roshilla oli eräs ongelmaoppilas ja tuleva ongelmaopettaja nimeltä Eido Shimano. Yashutani Roshi olisi halunnut että Shimano olisi muuttanut Rochester Zen Centeriin. Kapleau ei sitä halunnut. Kun Yashutani Roshi oli vierailemassa RZC:ssä hänen piti pitää Kapleaun inka seremonia sesshinin jälkeen. Hän toi Shimano asian esiin ennen sesshiniä. Kapleau ei suostunut. Yashutani Roshi suuttui ja jätti Inka seremonian tekemättä. Vähän tämän jälkeen Yashutani Roshi kuoli."

    Mielenkiintoinen kertomus. Nimittäin, Sharfin (1995) mukaan asia meni hieman eri tavalla:

    [i]"Nevertheless, the dangers of defection and schism were not unknown, for just three years prior to Yasutani’s retirement his American disciple, Philip Kapleau, led his own af³liate group to secede from the Sanbõkyõdan. Kapleau’s training was, by Sanbõkyõdan standards, quite rigorous. As mentioned above, he spent almost three years (1953–1956) in the Hosshin-ji sõdõ under Harada prior to his training under Yasutani. He remained with Yasutani for about ten years, serving as translator in dokusan for Yasutani’s foreign students. He returned to America in 1965 and established a Zen Center in Rochester, New York, that was one of the first of its kind in America. Kapleau quickly set about adapting Yasutani’s Zen to the American scene: students wore Western dress and used English chants in the zendõ, they were given Western-sounding Buddhist names at ordinations, and they modified ceremonies and rituals to “accord with our Western traditions” (KAPLEAU 1979, p. 269). Apparently Kapleau took the Zen rhetoric he had been taught quite literally: he considered the outward forms of Zen mere upãya, to be modified in accord with the needs and abilities of his students. As long as he remained true to the experiential essence of Zen, the outward “cultural forms” were of little consequence. Yasutani, however, objected strongly to some of the reforms, notably to the use of an English translation of the Heart Sðtra in the zendõ. These and other factors led to a serious falling-out, and in 1967 Kapleau formally ended his relationship with Yasutani."[/i]

    Eli kränää oli herra Kapleaun uudistamispossakasta, ei niinkään henkilökemioista (jotka eivät oikein edes tunnu järkeviltä jos sitä kerta niin valauistuneita, niin valastuineita ollaan).

    -Jayaguru-Shishya


    Sharf, Robert H. (1995-C), "Sanbokyodan. Zen and the Way of the New Religions", Japanese Journal of Religious Studies 1995 22/3-4

    VastaaPoista
  26. Lisää statementtia Kapleaun pätemättömyydestä Zen-mestarin arvonimeen:

    "David Scates, an ex-student of the Rochester Zen Center, wrote to Yamada asking about Kapleau’s credentials. Yamada’s reply, dated 16 January 1986, included a blunt public statement to the effect that Kapleau never finished his kõans and never received inka. This was accompanied by a long letter to Scates that detailed Kapleau’s inadequacies and lack of training, and even hinted that Kapleau may be guilty of fraud (Yamada suggests that Kapleau might be proffering a precept or kenshõ certificate as a document of transmission; since Kapleau’s Western students know no Japanese, they supposedly would not know the difference)"

    -Jayaguru-Shishya


    Sharf, Robert H. (1995-C), "Sanbokyodan. Zen and the Way of the New Religions", Japanese Journal of Religious Studies 1995 22/3-4

    VastaaPoista
  27. Olisi mielenkiintoista kuulla HZC:n harjoittajien mielipiteitä Santen statistiikasta, jos statistiikkaa on kerran käytetty rauhoittamaan keskustelua mielenterveysongelmista.

    Statistiikka ei siis ilmeisesti ole kovinkaan vakavasti otettava? Mielenterveysongelmat ovat siis huomattavasti yleisempiä Zengårdenin harjoittajien keskuudessa kuin valtaväestössä, vaikka statistiikka väittää muuta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jare:
      "Jos haluatte totuutta, olen tukenanne kaikin tavoin. Tarkoitan, että kaikin tavoin. Jos Helsinki Zen Centerissä on oikeasti mätää, lupaan osallistua sen paljastamiseen"

      Jos Santen statistiikalla on haluttu vääristellä mielenterveysongelmien todellista määrää, tästä olisi Jare hyvä aloittaa.




      Poista
  28. Hyvää iltaa Arvoisat Anonyymit,
    ja tietenkin Timo, Sami ja Uku,

    Terveisiä retriitiltä, Helsingissä järjestettiin tänä viikonloppuna kahden päivän retriitti Sante Sensein johdolla. Kolmisenkymmentä onnellista mutta väsynyttä osallistujaa päätti retriitin täysissä järjen voimissaan, jos tämä tieto ketään kiinnostaa.

    Timo ja Sami,
    olette nimitelleet minua vaaralliseksi lahkolaiseksi,
    minä olen kutsunut teitä katkeriksi valtansa menettäneiksi juonittelijoiksi.
    Tätä voisi kuvitella riidaksi.

    Sopikaamme niin kuin miehet.

    Te olette esittäneet tieteellisesti verifioitavissa olevan väitteen.
    Hyvä, verifioidaan väite tieteellisesti.
    1. Paljastakaa aineistonne, jonka perusteella esitätte hurjan väitteenne.
    2. Esittäkää tilastolliset menetelmät, jolla teette analyysin.
    Lopetetaan toistemme ohi huutaminen. Katsotaan kortit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kolmisenkymmentä onnellista mutta väsynyttä osallistujaa päätti retriitin täysissä järjen voimissaan, jos tämä tieto ketään kiinnostaa."

      En usko.

      Poista
  29. Olenko nyt ymmärtänyt oikein, Santen tekemä tilasto mielenterveysongelmista on siis jotenkin vääristeltyä infoa? Voisiko joku antaa tähän selvän vastauksen? Onko statistiikalla mitään arvoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseinen tilasto antaa väärän kuvan asiasta.

      1) ”Tilastot” 15 vuoden ajalta ovat jälkeenpäin kyhättyjä, puoliksi muistinvaraisia ja puoliksi tuulestatemmattuja, sekä kävijämäärien että mielenterveysongelmien kohdalla. Mitään todellista seurantaa ei selvästikään ole tapahtunut.
      2) Taulukosta puuttuu useita tapauksia, esim. ainoastaan 3 psykoosia fulltime-harjoittajien keskuudessa ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
      3) Tilastomatemaattiset laskutavat ovat aivan puutaheinää, kuten täällä aiemmin on todettu. Tästä syystä vertaaminen muuhun väestöön antaa virheellisen käsityksen.

      Samin huolenaiheena olivat fulltime-harjoittajat Zengårdenissa, ei niinkään esim. 4 päivän retriitillä kävijät, joilla tilastoa on vesitetty.

      Huomioitavaa on myös se, että monet lähtevät Zengårdenista, koska ”voivat huonosti” tai ”eivät kestä fulltime-harjoitusta”. Näitäkään henkilöitä ei Santen taulukossa tietysti näy, koska he eivät ole psykiatrista hoitoa saaneet. Kuitenkin näissäkin tapauksissa on mitä ilmeisimmin usein kyse fulltime-harjoituksen aiheuttamista tai pahentamista psyykkisistä oireista, joista toipumiseen monella menee pitkään.

      Sami, on täällä kertonut, miten hänen tuntemistaan suomalaisista yli 3kk fulltime-harjoituksessa olleista ainakin 1/3 sai psyykkisiä oireita.

      Poista
    2. Jare:
      "Jos haluatte totuutta, olen tukenanne kaikin tavoin. Tarkoitan, että kaikin tavoin. Jos Helsinki Zen Centerissä on oikeasti mätää, lupaan osallistua sen paljastamiseen"

      Jos Santen statistiikalla on haluttu vääristellä mielenterveysongelmien todellista määrää, tästä olisi Jare hyvä aloittaa.

      Poista
    3. Anonyymi:
      "Sami on täällä kertonut, miten hänen tuntemistaan suomalaisista yli 3kk fulltime-harjoituksessa olleista ainakin 1/3 sai psyykkisiä oireita."


      Onko kyseessä se sama Sami, joka ei ole päivääkään ollut fulltime-harjoituksessa ja jolla ei ollut mitään pätevyyttä analysoida asiaa?

      Poista
    4. "Onko kyseessä se sama Sami, joka ei ole päivääkään ollut fulltime-harjoituksessa ja jolla ei ollut mitään pätevyyttä analysoida asiaa?"

      Ei, kyseessä on Sami, joka toimi sangha-johtajana ja tunsi henkilökohtaisesti suurimman osan suomalaisista harjoittajista, joista osa kääntyi ongelmiensa kanssa hänen puoleensa saadakseen apua. Hänen apunaan toimi mitä ilmeisemmin Timo, joka on koulutukseltaan psykologi ja täten ilmeisen pätevä analysoimaan tällaisia asioita.

      Poista
    5. Jos Samilla ei ole, onko Timolla full-time harjoituksesta kokemusta?

      Poista
  30. Mielenkiintoista miten Jare on päässyt kohoamaan tässä blogissa zen-buddhalaiseksi julkkikseksi. Pitäisiköhän minunkin lähettää avoin kirje jotta saan nimeäni esille? Seuraava askel siitä olisi tietysti oman linjan perustaminen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Julkkikseksi? Pikemminkin leimautunut lahkon uhriksi plus samalla tuhoaa Helsinki Zen Centerin mainetta entisestään. Ainakin on nyt selvää mitä siellä keskuksessa tapahtuu eli että kyseessä on lahko.

      Poista
    2. Paul Bruntonin kirjassa Salaista-Intiaa-Etsimässä (1934) on kuvaus siitä, miten kylän lapset kiusaavat meditaatioon syventynyttä joogia. He heittelevät häntä kakkakokkareilla ja lopulta kaatavat maahan. Mutta joogi palaa lootus-asentoonsa ja jatkaa kuin keskeytystä ei olisi ollutkaan.

      Zen-buddhalaisessa Jukai-seremoniassa on vala olla arvostelematta muita vaan keskittyä omaan harjoitukseen. Aika lailla saman asian Nasaretin Jeesus sanoi: jos sinua lyödään poskelle, käännä toinenkin poskesi. Tällä tavoin henkiset opettajat ohjaavat ihmisiä kohti hyvää elämää.

      Nazi-propagandisti Joseph Goebbelsin sanomaksi väitetty lause propagandasta sopii hyvin tänne internetin mustamaalaus-blogeihin: ”Valhe muuttuu todeksi, jos sitä toistaa monta kertaa”. Goebbelsin jälkeisenä aikana ei julkisutta enää voi hallita Jeesuksen tai Buddhan opein. Pakko tänne on jonkun tulla liattavaksi; se oli ajatukseni, kun olen kirjoitellut tänne. En ole tästä ylpeä.

      Olet oikeassa: Täällä voi vain hävitä. Häpeän, että olen osallistunut ollenkaan.

      Poista
    3. Toivon ettet vielä häviä keskustelusta vaikka jotkut lähettelevätkin tyhmiä kommentteja.

      Minulle olisi tärkeää saada selvyys Santen mielenterveystilaston luotettavuudesta koska aikaisemissa kommenteissa on kyseenalaistettu tilaston totuudenmukaisuus.

      Onko Santen tekemä tilasto niin järjetön kuin jotkut kommentoijat väittävät? Eikö olisi huolestuttavaa jos Sante olisi tehnyt aivan järjettömän tilaston joka ei kertoisi mitään mistään vaan vääristelisi totuutta?

      Itselläni ei riitä ymmärrys tilaston tarkempaan tutkimiseen, voisiko joku selkeästi kertoa mikä tilastossa on vialla, jos mikään?



      Poista
    4. "Eikö olisi huolestuttavaa jos Sante olisi tehnyt aivan järjettömän tilaston joka ei kertoisi mitään mistään vaan vääristelisi totuutta?"

      Se olisi karmivaa

      Poista
    5. ”Onko Santen tekemä tilasto niin järjetön kuin jotkut kommentoijat väittävät? Eikö olisi huolestuttavaa jos Sante olisi tehnyt aivan järjettömän tilaston joka ei kertoisi mitään mistään vaan vääristelisi totuutta?”

      Valitettavasti asia on juuri näin.

      Poista
    6. todistustaakka oikeudessakin on syyttäjällä. eihän syytetyn tarvitse todistaa syyttömyyttään, vai?

      timo ja sami, tehkää rauha jaren kanssa, tuokaa se alkuperäinen tilastonne julkisuuteen. pliis. vai onko se salainen.

      Poista
    7. Sami kirjoitti vuosi sitten täällä blogissa:
      ”Minun väitökseni perustui niihin pariinkymmeneen tuntemaani ihmiseen, jotka olivat asuneet Zengårdenissa yli kolme kuukautta. Heistä tunsin seitsemän, jotka alkoivat vakavasti oireilla siellä.”

      Poista
  31. Täällä blogissa on siteerattu useampaan otteeseen Buddhan opetusta:

    "Olkaa lamppuna itsellenne, olkaa turvapaikka itsellenne. Älkää havitelko mitään ulkoista turvaa. Pitäkää tiukasti totuus lamppunanne, pitäkää tiukasti totuus turvananne. Älkää hakeko turvaa kenestäkään muusta kuin itsestänne."

    Wikipediassa kirjoitetaan buddhalaisesta traditiosta seuraavaa:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Buddhist_monasticism

    ”Unlike Christian monastics, Buddhist monastics are not required to live a life of obedience to a superior. However, it is expected that monastics will offer respect to senior members of the Sangha. The Buddha did not appoint a successor, nor did he specify rules mandating obedience in the monastic code. Individual groups of monastics are expected to make decisions collectively through regular gatherings of the community, at which decisions regarding violations of monastic rules and the dispositions of communal property are to be made. Individual relationships of teacher/student, senior/junior, and preceptor/trainee may be observed among groups of monastics, but there are no formal positions, nor is there any authority to give orders or commands invested in senior monks.”

    HZC:n traditio vaikuttaa poikkeavan merkittävästi edellä mainituista sitaateista. Täällä blogissa on kerrottu HZC:n opettajan autoritäärisestä yksinvalta-asemasta ja miten HZC:n traditioon liittyy myös opettajan palvominen guruna, jonka määräyksiä täytyy noudattaa. Täällä on kerrottu myös HZC:n opettajan opetuksista, joiden mukaan hän edustaa Buddhaa ja oppilaan itsensä kuunteleminen on egonsa kuuntelemista.

    Aasiassa buddhalaiset munkit ja maallikot kulkevat temppeleistä toiseen kun taas HZC:ssä opettajalle joutuu vannomaan, ettei tapaa muita opettajia. Täällä blogissa kerrotaan kuinka HZC:n opettajat tuomitsivat oppilaansa yhteydenoton muihin opettajiin. HZC:n opettajan mukaan oppilas oli ”kuin vaimo, joka oli pettänyt häntä”.

    Perinteisesti, kun joku ottaa buddhalaisen turvautumisen ja liittyy buddhalaiseen sanghaan, se täytyy tehdä vähintään 5 sanghaan aiemmin liittyneen toimesta. Täällä blogissa kerrotaan kuinka HZC:n ”buddhalainen turvautuminen” vaikuttaa olleen ennemminkin jonkinlainen vihkimys HZC:n opettajan seuraamiseen. Kun opettajan ja oppilaan välille tuli erimielisyyksiä, opettaja omavaltaisesti mitätöi vihkimyksen sanghalta kysymättä. HZC:n vihkimyksessä ei siis näyttäisi olevan niinkään kysymys buddhalaisesta turvautumisesta ja perinteisestä sanghaan liittymisestä – saati sitten liittymisestä buddhalaiseen sanghaan laajempana käsitteenä. Oleellisempaa HZC:n ideologiassa vaikuttaa olevan kuuliaisuus johtajaa kohtaan ja kuuluminen rajoitetusti ainoastaan kyseiseen ryhmään.

    Yllämainittujen sitaattien ja tämän blogin kirjoitusten valossa herääkin kysymys, onko HZC edes buddhalaisuutta vai onko se jokin aivan oma juttunsa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Ukulta kuulostava kirjoitus on valhetta.
      Olen HZC-jäsen ja tiedän.

      Poista
    2. Moi Anonyymi!

      Kirjoitukseen en ota mitään kantaa, mutta tuo kirjoitus ei ole minun.

      Peace
      Uku

      Poista
  32. pitäisi ottaa yhteyttä johonkin tilastotieteilijä guruun joka voisi kertoa mikä arvo santen statistiikalla on. hirveä ajatus jos sante kyhää vääristeltyjä mielenterveys tilastoja ja helsinki zen centteriläiset pitää niitä aivan uskottavina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jare kirjoitti:
      "Te olette esittäneet tieteellisesti verifioitavissa olevan väitteen.
      Hyvä, verifioidaan väite tieteellisesti.
      1. Paljastakaa aineistonne, jonka perusteella esitätte hurjan väitteenne.
      2. Esittäkää tilastolliset menetelmät, jolla teette analyysin."

      eikös timon ja samin pitäisi ensin tuoda tutkimuksensa nähtäväksi? tämä kaikkihan perustuu kokonaan "musta tuntuu" meininkiin.

      timo on psykologi. varmasti hänellä on kriittisen katseen kestävä tutkimus, ennen kuin ryhtyy muita vaarallisiksi lahkolaisiksi nimittelemään. nyt vaan tutkimus nähtäville.

      Poista
    2. Sami kirjoitti vuosi sitten täällä blogissa:
      ”Minun väitökseni perustui niihin pariinkymmeneen tuntemaani ihmiseen, jotka olivat asuneet Zengårdenissa yli kolme kuukautta. Heistä tunsin seitsemän, jotka alkoivat vakavasti oireilla siellä.”

      Poista
    3. Tämän blogin kirjoitusten perusteella olen ymmärtänyt että kenelläkään ei ole kunnollista tutkimustietoa zengårdenin harjoittajien mielenterveysongelmista. Ymmärtääkseni Samille olisi ollut tärkeää keskustella mielenterveysasioista enemmän zen opettajien kanssa mutta he vetivät herneen nenään kritiikistä.

      Zen opettaja Sante sen sijaan on esittänyt tekemänsä tilaston mielenterveysongelmista. On huomautettu että Santen tilasto vääristelee todellista tilannetta, jos näin on, tämä antaa aika ikävän kuvan Santesta.

      Jokainen voi halutessaan tutkia Santen tilastoa, joka löytyy pdf tiedostona tämän blogin ensimmäisen kirjoituksen lopusta.










      Poista
    4. Sami kirjoitti vuosi sitten täällä blogissa:
      ”Minun väitökseni perustui niihin pariinkymmeneen tuntemaani ihmiseen, jotka olivat asuneet Zengårdenissa yli kolme kuukautta. Heistä tunsin seitsemän, jotka alkoivat vakavasti oireilla siellä.”


      Ahaa. Pääsemme lopulta asiaan.

      Tuon perusteella minun migreeninikin on tilastoitu vakavaksi mielenterveyden häiriöksi. Olet Sami oikeassa siinä, että migreeni on stressiin liittyvä sairaus. Usein se oirehtii juuri sesshiniin liittyen, onhan se minulle stressaava kokemus vieläkin.

      Jos tämä on se tilastollinen otos, josta koko blogi ammentaa, toivon jonkun tilastonikkarin sanovan sanansa. Minun ainoalla tilastotieteen kurssillani opettaja kertoi, että helpossakin (kyllä/ei) tapauksessa minimiotos on 30 kpl. Muuten virhemarginaali kasvaa kohtuuttomaksi. Tämä on paaaaaljon moniulotteisempi tutkimuskysymys, ja otoksen tulee olla siis suurempi. Voisiko joku osaava laskea tuolle otokselle virhemarginaalin?


      Poista
  33. "HZC:n vihkimyksessä ei siis näyttäisi olevan niinkään kysymys buddhalaisesta turvautumisesta ja perinteisestä sanghaan liittymisestä – saati sitten liittymisestä buddhalaiseen sanghaan laajempana käsitteenä."

    Yllätys, sillä käsitykseni mukaan ainakaan Japanissa koko HZC:n touhua ei lueta Zen-buddhalaisuuden piiriin kuuluvaksi. Olen yllä lainannut hyvin seikkaperäisesti aineistoa, jossa torjutaan väitteet HZC:n perimyslinjan isän, Kapleaun Dharmanperillisyydestä.

    Asia on juuri kuten kysyit: HZC (ainakin oman käsitykseni mukaan) on aivan oma juttunsa, ei Zen-buddhalaisuutta. Perustana on Kapleaun oma filosofia, vaikka Zen-buddhalaisuudesta kovasti ammentaakin. Olen lainannut lukuisia otteita, joissa asia näin esitetään, eikä toistaseksi kukaan ole oikaisua esittänyt. Pyytäisinkin ystävällisesti korjaamaan, mikäli käsitykseni on väärä.

    Itse ihmettelen kovasti, mitä HZC ylimalkaan tekee Suomen Buddhalaisen Unionin jäsenenä. Mielestäni olisi hyvä kuulla jokin kannanotto itse SBU:lta, eli mitkä ovat heidän edellytyksensä jäsenyydelle ja onko HZC:n jäsenyydelle mitään perusteita? Olen aiheen tiimoilta koittanut keskustelua herättää, mutta toistaiseksi aiheeseen ei olla tartuttu. Kuulisin mielelläni asianosaisten / myös muiden SBU:n edustajien kommentteja, ja pyytäisin oikaisemaan käsityksiäni tarvittaessa.




    "Aasiassa buddhalaiset munkit ja maallikot kulkevat temppeleistä toiseen kun taas HZC:ssä opettajalle joutuu vannomaan, ettei tapaa muita opettajia."

    Tuosta temppelistä toiseen kulkemisesta, "angyasta", täytyy sen verran sanoa, että satuin lukemaan myös sellaista, että porukka tuppaa olemaan hyvin eripuraista väkeä eri temppelien välillä. Siis jopa saman koulukunnan sisällä. "This originates in the rivalry between Eihei-ji [pienempi sootoo -koulukunnan kahdesta päätemppelistä] and Sōji-ji [...se suurempi]. Eihei-ji's attempts to gain dominance were met with resistance from Sōji-ji. Several times in history Sōji-ji "has issued proclamations that anyone who received honors at Eihei-ji would never be allowed back at a temple affiliated with Sōji-ji". Since Sōji-ji has by far the largest network of temples, this was an effective mean to limit the influence of Eihei-ji." (Bodiford, William M. (2008), Dharma Transmission in Theory and Practice. In: Zen Ritual: Studies of Zen Buddhist Theory in Practice)

    Tämä siis jopa yhden perimyslinjan sisällä, eri perimyslinjojen välisistä suhteista puhumattakaan. Tästä oli jo Ukun kanssa keskustelua tuolla Jooga- ja meditaatiofoorumilla (http://jooga.meditaatio.fi/viewtopic.php?t=5055&postdays=0&postorder=asc&start=15)

    Anyway, Zen-buddhalaisuudessa tuo Dharmanperimyksen merkitys on keskeinen, ja sitä näytetään useasti perusteltavan "Zenin puhtauden vaalimisella" (The purity of Zen). Tämä on mielestäni ymmärrettävää siinä mielessä, ettei jokainen vaan lyö omaa perimyslinjaansa pystyyn ja oppia hajoa täysin käsiin, niin kuin esim. kävi Kapleaun kohdalla (johti lopulta siihen, että Sanbo Kyodan -perimyslinjassa ryhdyttiin rajoittamaan ei-japanilaisten Dharmanperijöiden oikeutta nimittää omia Dharmanperijöitään). Sanbo Kyodan siis samainen koulukunta, johon Kapleau aikanaan kuului ennen kuin lähti omille teilleen. Sanbo Kyodanin nykyinen johtaja, Kubota, itsekin on todennut: "He [Kapleau] is no more a Zen man. His teaching is no more Buddhist Zen but only his own philosophy.”


    -Jayaguru-Shishya (1/2)

    VastaaPoista
  34. Ymmärtääkseni opettajien kunnioittaminen ei kuitenkaan tarkoita ehdotonta alistumista, vaan jos ei touhu miellytä niin parempi lähteä kävelemään. Tästä juuri tuossa temmpelistä toiseen vaeltamisessa, "angyassa", kysymys: 'etsitään itselleen sopivaa opettajaa'. En tosin epäile yhtään, etteikö joissain tapauksissa asiat olisi raadollisemmin: ylilyöntejä sattuu järjestössä kuin järjestössä. Näitä ei sen sijaan pitäisi tuosta vaan niellä: en ymmärrä miksei opettajia saisi arvostella jos näiden metodit eivät miellytä? C'mon, tsekatkaapa vaikka miten koulukunnat riitelee keskenään!

    ”Teachers in the Sanbõkyõdan line insist that they are the bearers of “true Zen,” that their Rinzai and Sõtõ rivals are fools and frauds, and that monastic Zen in Japan is all but dead. In this regard, the Sanbõkyõdan is closer to the so-called “New Religions” than it is to Meiji New Buddhism."

    Jjjeppp.... sillä lailla....

    Eri asia on sitten skisman luominen luostarin sisälle, mikä jo kielletäänkin Sotãpannan 'Kuudessa väärässä teossa': “5. Deliberately creating a schism in the monastic community.”


    -Jayaguru-Shishya (2/2)

    VastaaPoista